Kiista Venäjän äänioikeudesta Euroopan neuvostossa on jatkunut pitkään. Asiaan saatiin ratkaisu viimein 24. kesäkuuta, kun neuvosto päätti kokouksessaan Strasbourgissa palauttaa Venäjän äänioikeuden äänin 118-62. Tämä aiheutti välittömästi protesteja neuvoston sisällä, kun 220 lisäystä sopimukseen ehdottanut Ukraina sekä sitä tukevat Viron, Georgian, Latvian, Liettuan, Puolan ja Slovakian delegaatit kävelivät ulos neuvoston kokouksesta. Reaktiot äänestystulokseen osoittavat, että kiista Venäjän asemasta neuvostossa tulee jatkumaan vielä pitkään vaikuttaen koko Euroopan neuvoston uskottavuuteen.
Venäjä menetti äänioikeutensa Euroopan neuvostossa viisi vuotta sitten seurauksena Krimin valtaamisesta. Krim on edelleen Venäjän hallinnassa, ja sen lisäksi monet muut Venäjän teot hiertävät lännen ja Venäjän välejä: esimerkiksi toukokuussa hollantilaiset syyttäjät syyttivät kolmea venäläistä ja yhtä ukrainalaista osallisuudesta 298 ihmistä tappaneeseen matkustajalentokoneen alasampumiseen; kesäkuussa Venäjän ilmavoimat kohdistivat iskuja syyrialaisiin sairaaloihin, ja EU:n komissio esitti todisteita, joiden mukaan Venäjä levitti disinformaatiota ennen toukokuisia Euroopan parlamentin vaaleja. Tästä kaikesta huolimatta äänioikeuspäätös oli selkeä, mikä on tietyissä maissa nähty jonkinlaisena anteeksiantona Venäjän toimille. Tämä on myös asia, joka osoittaa selkeän jakolinjan Euroopan sisällä.
Päätös Venäjän äänioikeudesta repi neuvoston kahtia, ja lähes kaikki Länsi-Euroopan maat äänestivät sen puolesta. Sen sijaan monet Venäjän aggressiosta kärsineet Itä-Euroopan maat Venäjän rajan tuntumassa ovat osoittaneet vastustuksensa neuvoston päätökselle. “Euroopan neuvoston tulevaisuus on uhattuna, ja neuvosto on menettämässä niiden ihmisten luottamuksen, joita se on luvannut suojella”, totesi Ukrainan delegaatio välittömästi äänestyksen jälkeen. Pian päätöksen jälkeen Ukraina myös ilmaisi vetäytyvänsä osallistumisesta neuvoston toimintaan muissa kuin sellaisissa kysymyksissä, jotka koskevat sanktioiden asettamista Venäjälle. Myös Baltian maissa päätös on aiheuttanut paljon huolta, ja esimerkiksi Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE on ehdottanut parlamentin äänestystä Euroopan neuvoston toimintaan osallistumisesta. Samankaltainen äänestys on edessä tässä kuussa myös Latviassa.
Tässä valossa neuvoston päätös näyttää voitolta Venäjän ulkopolitiikalle, joka on jo pitkään perustunut Euroopan yhtenäisyyden hajottamiseen. Viesti Venäjän naapurissa sijaitseville nuorille demokratioille tuntuu selkeältä: esimerkiksi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenski kommentoi päätöstä tuoreeltaan sanomalla, että on “sääli, että eurooppalaiset kumppanimme eivät kuulleet meitä ja toimineet eri tavalla”. Myös Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin yhtyi kritiikkiin toteamalla tuntevansa olonsa petetyksi. Tämä tuntuu uskottavalta sitä taustaa vasten, että vain pari viikkoa ennen äänestystä presidentti Zelenski tapasi Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin, ja keskusteluissa toistui Venäjän painostamisen jatkaminen sekä teot sen aseman palauttamisen ehkäisemiseksi. Tästä huolimatta sekä Ranska että Saksa olivat äänekkäimpiä Venäjän äänioikeuden palauttamisen puolustajia. Monissa itäisen Euroopan maissa äänestystulos on näyttäytyykin todisteena sille, että Eurooppa on lopulta valmis myymään periaatteensa ja antamaan Venäjälle anteeksi jopa niiden alueille hyökkäämisen sekä niiden valtaamisen, mikä heikentää niiden luottamusta eurooppalaisiin instituutioihin sekä murentaa koko eurooppalaisen järjestelmän uskottavuutta.
Monet myös näkevät päätöksen ensimmäisenä askeleena suhteiden normalisoimiseen Venäjän kanssa. Aiemmin Krimin asema on nähty esteenä suhteiden palauttamiselle normaalille tasolle, mutta sen tilanne ei näytä paljoa painaneen neuvoston äänioikeuskysymykessä. Jotkut ovat pelänneet äänestyksen olevan ensimmäinen askel Venäjän ja Euroopan suhteiden palauttamiseen, joka voisi johtaa tilanteeseen, jossa Krimin tilanne päätyisi samanlaiseen pysähtyneeseen tilaan kuin Abhasian tai Etelä-Ossetian. Tämä on luonnollisesti vakava asia valtioille, jotka pelkäävät oman suvereniteettinsa tai alueellisen integriteettinsa puolesta.
Vain pari päivää Euroopan neuvoston äänestyksen jälkeen EU ilmoitti jatkavansa talouspakotteita Venäjää vastaan kuudella kuukaudella. Vaikka tämä toimiikin jonkinlaisena osoituksena siitä, etteivät Euroopan maat ole vielä aivan valmiita Venäjä-suhteensa korjaamiseen, on Euroopan neuvoston päätös kuitenkin merkittävä asia, joka tekee kuilua myös itäisen ja läntisen Euroopan välille. Kuitenkin vain aika voi näyttää, millaisia pidempiä seurauksia päätöksellä on Euroopan yhtenäisyydelle tai Venäjän ja Euroopan välien entisöimiselle.
TEKSTI Paula Minkkinen
KUVA Joakim Honkasalo / Unsplash
Kirjoittaja on Alankomaissa asuva kansainvälisen politiikan ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriopiskelija, joka on kiinnostunut erityisesti turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton alueen maissa.