Euroopan investointipankki päätti siirtää päätöksen uusien investointien lopettamisesta fossiilisiin polttoaineisiin marraskuulle maakaasun käyttöön liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Osa jäsenvaltioista näkee maakaasun tärkeänä välineenä siirtymisessä saastuttavammasta hiilestä uusiutuviin energianlähteisiin, mutta päätöksen viivyttäminen ja mahdollinen laimentuminen uhkaa investointipankin ja Euroopan unionin uskottavuutta globaalina ilmastojohtajana.
Euroopan investointipankin (EIP) oli tarkoitus päättää uusien investointien lopettamisesta fossiilisiin polttoaineisiin viime tiistaina. Päätöksen sijaan se päätyi viivästyttämään lopullisen päätöksen tekemistä marraskuulle. EIP:n pääjohtaja Werner Hoyer ehdotti viime heinäkuussa investointien lopettamisesta öljyyn, hiileen ja maakaasuun vuoden 2020 loppuun mennessä, jotta EIP kykenisi ottamaan roolin maailman johtavana ilmastokestävästi projekteja rahoittavana pankkina. Päätös ei ole tärkeä pelkästään EIP:n roolin kannalta, vaan se vaikuttaa myös laajemmin Euroopan unionin tavoitteisiin ja uskottavuuteen globaalina ilmastojohtajana.
Viime vuonna Euroopan investointipankki rahoitti fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä projekteja lähes kahdella miljardilla eurolla. Ratkaisu rahoituksen lopettamisesta on käytännössä Euroopan unionin jäsenvaltioiden harteilla, sillä EIP:n hallintoneuvosto koostuu jäsenvaltioiden valtiovarainministereistä. Jos päätös menee läpi marraskuussa, tekee se Euroopan investointipankista maailman ensimmäisen multilateraalisen pankin, joka lopettaa rahoituksen kaikilta fossiilisilta polttoaineilta.
Mistä kenkä puristaa?
Erimielisyys ratkaisusta koskee erityisesti maakaasua, sillä osa jäsenvaltioista toivoo EIP:n jatkavan maakaasun rahoittamista vielä jonkinlaisen siirtymäajan verran. Esitystä ovat vastustaneet investointipankin suurin osakas ja Euroopan suurin talous Saksa sekä muut hiilestä ja maakaasusta riippuvaiset valtiot Italia, Puola ja Latvia. He haluavat jatkaa kaasun käyttöä helpottaakseen siirtymistä maakaasua enemmän saastuttavasta hiilestä kohti uusiutuvia energianlähteitä. Myös nykyinen, joskin kohta väistyvä Euroopan komissio on esittänyt vastustuksensa maakaasun rahoittamisen päättämiseltä, sillä se nähdään komission toimesta tärkeänä osana Euroopan Unionin energiaturvallisuutta siirtymävaiheessa vihreään energiaan. EIP:n varapääjohtaja Andrew McDowell kommentoi tiistaina Reutersille päätöksen viivästyttämisen mahdollistavan jäsenvaltioille lisää kansallista pohdinta-aikaa ratkaisun suhteen.
Mitä odotettavissa marraskuulta?
McDowell oli vielä tiistain kokouksen jälkeen optimistinen siitä, että päätös tulisi menemään läpi marraskuun kokouksessa. Lisää toivoa nostattaa myös komission vaihtuminen marraskuun alussa Ursula von der Leyenin johtamaan joukkoon, joka on asettanut ilmastonmuutoksen torjunnan yhdeksi komission päätavoitteista. VDL on myös vaatinut Euroopan investointipankkia investoimaan lisää rahaa vihreisiin projekteihin ja muuttumaan enemmän ilmastopankin suuntaan. Uuden komission tuki aloitteelle voi hyvinkin luoda riittävästi painostusta vastahankaisiin jäsenvaltioihin.
EIP:n neuvostolla on myös mahdollisuus tehdä asiasta päätös yksinkertaisella enemmistöllä, joka vaatii tuen kolmannekselta pankin jäsenistä, joiden osakkuus pankista muodostaa yhteensä vähintään puolet pankin pääomasta. On epäselvää onko investointipankki kuitenkaan valmis käyttämään tätä mahdollisuutta, joka saattaisi jakaa jäsenvaltiot kahtia ja aiheuttaa ylimääräistä eripuraa valtioiden välillä. Yhtenä mahdollisuutena pysyykin siis myös aloitteen lieventäminen sallimaan maakaasun käyttö siirtymäajan verran. Yksi asia on kuitenkin varmaa: mahdolliset lisäviivytykset ja aloitteen heikentäminen tulisivat syömään Euroopan investointipankin ja Euroopan unionin roolia uskottavana ilmastojohtajana maailmassa.
Teksti Anttoni Saarinen
Kuvat Euroopan komissio
The author studies international relations at Tallinn University. Interests include the EaP initiative as well as environmental issues