Britannian kansanäänestyksen tulos EU-jäsenyydestä oli monella tapaa herätys tarpeeseen keskustella avoimesti, mitä EU-kansalaiset läpi unionin jäsenyydeltä haluavat ja odottavat. Tarve perinpohjaiseen pohdintaan tulevan yhteistyön suunnasta vain vahvistuu, jotta EU voi vastata globaaleihin haasteisiin. Lähestyvät europarlamenttivaalit tarjoavat tilaisuuden avoimeen keskusteluun.
Unionin juuret Euroopan rauhan ja vaurauden takaajana maailmansotien jälkeen on monelle suomalaiselle ja eurooppalaiselle tuttu tarina. Yhä useampi eurooppalainen on saanut kasvanut Euroopassa, jossa sekä rauha että suhteellinen vauraus ovat olleet itsestäänselvyyksiä. Samalla helposti unohtuu, kuinka monella tapaa yhtenäinen Eurooppa on enemmän kuin osiensa summa.
Yhteinen unioni tekee maanosastamme varteenotettavan globaalin toimijan. Se mahdollistaa myös jokapäiväisen yhteistyön eri sektoreilla, jotta globalisaation tuomiin yhteiskunnallisiin voidaan vastata.
EU:n ja lännen painoarvo pienenee, Aasian kasvaa
McKinseyn toteuttaman analyysin mukaan vuoden 2000 jälkeen maailmantalouden painopiste on siirtynyt länsimaista Aasiaan. Toisin sanoen reilussa kymmenessä vuodessa tapahtunut muutos riitti kumoamaan viimeisen kahden sadan vuoden aikaisen kehityskulun, jossa Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta tuli maailmanpolitiikan ja – talouden keskus. Aasian vahvistuminen ei tulevaisuudessa ole loppumassa.
Kiina investoi tänä päivänä enemmän tuotesuunnittelun tutkimukseen ja innovaatioihin kuin Yhdysvallat. Boston Consulting Groupin arvion mukaan tänä vuonna Kiinan investoinnit tuotteiden suunnitteluun ja kaupallistamiseen tulevat jo olemaan kaksinkertaiset Yhdysvaltojen investointeihin verrattuna. Tämä ennustaa, että Kiinaa loikkaa globaaleissa arvoketjuissa eteenpäin koti korkeatasoista tuotesuunnittelua – lännen kustannuksella.
Kiina vahvistuu myös koulutuksen saralla: vuoteen 2030 mennessä suurin osa luonnontieteilijöistä, insinööreistä ja matemaatikoista valmistuu Kiinasta, arvioi Economic Intelligence Unit. Pelkästään Pekingissä tulee sijaitsemaan 40 maailmanluokan yliopistoa.
Muuttuvat työn ja tuotannon rakenteet
Vastatakseen tiukentuvaan globaaliin kilpailuun EU:n täytyy kehittää henkistä pääomaa ja investoida sen tärkeimpään kilpailuvalttiin, ihmisiin.
Euroopalla on ratkottavanaan muitakin, osin sisäsyntyisiä haasteita. EU:n työikäisen väestön osuus laskee väestörakenteen ikääntyessä. Samaan aikaan tuotannon digitalisaatio, automaatio, ja enenevissä määrin tekoäly, myllertävät työn ja tuotannon rakenteita. Niiden ansiosta monia tehtäviä voidaan hoitaa tehokkaammin ja turvallisemmin, mutta samalla työn luonne muuttuu perinteisestä toimeenpanevasta luovaan ja soveltavaan.
Yksi suurimpia haasteita tulee olemaan tarjolla olevan työn ja tarjottavien taitojen kohtaanto. Tulevina vuosina 16 miljoonaa työpaikkaa edellyttää korkeakoulututkintoa, kun taas alemman koulutustason työpaikkoja vähenee lähes samaa tahtia. Taitojen kohtaanto on ongelma myös silloin, kun korkeasti koulutettu ei löydä taitojaan vastaavaa työtä.
Tämä ei tarkoita, että kaikilla tarvitsee olla yliopistotutkinto tekniikasta, vaan että kaikille tulee taata mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen ja taitojen soveltamiseen uusissa tehtävissä. Siksi EU:n Uusi osaamisohjelma Euroopalle esitti joukon toimenpiteitä, joilla pyritään vahvistamaan taitojen soveltamista ja siirrettävyyttä alalta toiselle, digitaalista osaamista, medialukutaitoa, kansalaistaitoja, ja yrittäjyyttä. Yksi tärkeä taito on finanssilukutaito, eli ymmärrys rahoitussektorin perusmittareista ja omasta taloudenhallinnosta.
Mahdollisuus taitojen kehittämiseen mahdollistaa yksilön täysipainoisen osallistumisen yhteiskuntaan. EU-kansalaisten taitojen kehittämisellä on kauaskantoisia vaikutuksia.
Ihmisten hyvinvoinnilla on yhteys paitsi yhteiskunnan vakauteen, myös kilpailukykyyn. Osallistuva ja hyvinvoiva väestö on nimittäin innovatiivinen. EU:n sosiaalisen pilarin lähtökohtana onkin pitää huolta tärkeimmästä pääomastaan, eli ihmisistä, joiden varaan unioni rakentuu.
Sosiaaliturvan parantaminen, kansalaisten taitojen vahvistaminen ja epäreilun kilpailun välttäminen EU-alueella vahvistaa koko maanosan kilpailukykyä.
Rajalliset resurssit
Samaan aikaan kilpailu niukentuvista resursseista vain kiihtyy. Voittaja on se, joka osaa tehdä vähemmästä enemmän. Kiertotalous tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että luonnonvaroja käytettäisiin nykyistä huomattavasti tehokkaammin.
Kuitenkin maanosamme on riippuvaisempi tuonti-raaka-aineista kuin mikään muu talousalue. Euroopassa kulutamme jokainen 45 kilogramman edestä luonnonvaroja päivässä. Tämän seurauksena tuomme vuosittain kolme kilotonnia luonnonvaroja Euroopan ulkopuolelta.
Esimerkiksi käy elektroniikkajätteen mukana tuhlatut mineraalit. Joka vuosi Euroopassa syntyy lähes 50 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä kuten tietokoneita, televisioita, kännyköitä ja kodinkoneita. Tämä tarkoittaa, että joka vuosi haaskataan myös merkittävä määrä arvokkaita mineraaleja, kuten kultaa ja kuparia. YK:n raportin mukaan kultaa haaskataan yli 20 miljardin dollarin arvosta.
Tutkijoiden mukaan mineraalien kerääminen kierrättämällä elektroniikkajätteestä olisi puhtaasti taloudelliselta kannalta 13 kertaa edullisempaa kuin niiden louhiminen kaivoksista.
Planeettamme fyysiset rajat määrittelevät lopulta rajat luonnonvarojen kulutukselle. Arvioiden mukaan mineraalien, fossiilisten polttoaineiden ja biomassan kulutus tuplaantuu vuoteen 2050 mennessä 140 miljoonaan tonniin. Tällä hetkellä kulutamme 1,5 maapallon verran resursseja joka ikinen vuosi. Saman tahdin jatkuessa kuluttaisimme vuoteen 2050 tultaessa 4,5 maapallon verran luonnonresursseja.
Osana EU:n kiertotalousstrategiaa, jonka valmistelussa olin parlamentin osalta mukana, EU:ssa kehitetään yhtenäisiä markkinoita jätteelle ja tuotannon muuttamista siten, että materiaaleja käytetään uudelleen toiseen tarkoitukseen. Elektroniikkajätteeseen pureutuu samanniminen direktiivi.
Mihin EU:ta tarvitaan?
On selvää, että monet globaaleista haasteista eivät kunnioita valtioiden rajoja. Esimerkiksi resurssitehokkuutta on tehokkaampaa ajaa yhdessä kuin erikseen ja ilmastonmuutoksen torjunnassa ja ilmanlaadun parantamisessa helpottaa kummasti, että naapurimaat sitoutuvat omien sitoumustensa täyttämiseen.
McKinseyn laatima tutkimus paljastaa, että jos pystymme Euroopassa parantamaan resurssitehokkuutta kolmen prosentin vuosivauhtia vuoteen 2030, kasvattaisi se BKT:tä jopa seitsemällä prosentilla nykyiseen kehitysskenaarioon verrattuna. Työllistämispotentiaali olisi jopa kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa.
Kiertotalouteen siirtyminen käy tehokkaammin yhteisten sisämarkkinoiden kautta.
Yhtenäisenä sisämarkkinana EU myös mahdollistaa paitsi pääoman, palveluiden, tavaroiden ja työvoiman, myös ajatusten vapaan liikkuvuuden. Yksittäiset EU-kansalaiset ja yritykset hyötyvät siitä, että voivat hakeutua opiskelemaan, töihin tai matkustamaan toiseen EU-maahan, tai myydä tuotteitaan toisen jäsenmaan markkinoille ilman tulleja.
EU yhtenäisenä toimijana mahdollistaa rajat ylittävän yhteistyön eurooppalaisten kansalaisten taitojen ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Sosiaalipilaria vahvistavilla toimilla, kuten yhteisellä Elinikäisen oppimisen strategialla Eurooppa voi varmistaa osaavan, luovan ja muuttuvaan maailmaan mukautumiskykyisen työvoiman, joka voi itse vaikuttaa tulevaisuuteensa.
EU:n tulevaisuutta rakennettava yhdessä
500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinat tekevät EU:sta maailman suurimman markkina-alueen, joka kattaa 16 prosenttia maailman viennistä ja tuonnista. Britannian, EU:n toiseksi suurimman talouden, lähtö EU:sta tulee haukkaamaan 16 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta ja 13 prosenttia väkiluvusta.
Ennen kaikkea se tulee tarkoittamaan EU:n putoamista ensimmäiseltä sijalta toiseksi maailman talousmahtina, Yhdysvaltojen jälkeen. Ero kolmanneksi suurimpaan talousalueeseen, Kiinaan näyttäytyy jo paljon pienempänä. Kuva olisi vieläkin erilaisempi, mikäli maanosa muodostaisi 28 erillistä markkinaa. Edes Saksa ei olisi yksin maailmanpoliittisesti kovin vaikutusvaltainen.
EU:n jäsenvaltiolla on yksinkertaisesti heikommat mahdollisuudet vaikuttaa ja pärjätä yksittäin kuin yhdessä.
Brexitiä suurempi haaste EU:n yhtenäisyydelle on Visegrád – maiden, eli Tšekin, Slovakian, Unkarin, Puolan ja etääntyminen EU:n keskiöstä ja erityisesti kahden jälkimmäisen etääntyminen EU:n peruspilarista, oikeusvaltioperiaatteesta, viime vuosina. Unionin tärkeimpiä haasteita onkin huolehtia, että nuorempien EU-maiden ääni kuuluu paremmin päätöksissä.
Lyhyt vastaus siihen, kuinka EU pärjää globaalissa kilpailussa on: yhdessä.
TEKSTI Sirpa Pietikäinen
KUVA Sirpa Pietikäinen
Sirpa Pietikäinen on europarlamentaarikko Euroopan parlamentissa Brysselissä ja Kokoomuksen delegaation puheenjohtaja. Takanaan hänellä on kymmenen vuotta työtä meppinä inhimillisen, ekologisen ja vauraan Euroopan puolesta.