Euroopan parlamentin vaalit järjestetään Suomessa 9.6.2024. Kyseessä on runsaan 400 miljoonan äänioikeutetun myötä maailman toisiksi suurimmat demokraattiset vaalit.
Kenelle oma ääni lopulta menee EU-vaaleissa? Vaaleissa äänestetään omaa ehdokasta, kansallista puoluetta ja epäsuorasti poliittista ryhmää. EU-parlamentin toiminta on riippuvainen näiden poliittisten ryhmien yhteistyöstä. EU-parlamentilla on EU:ssa paljon vaikutusvaltaa suomalaisten arkeen liittyvissä asioissa. On myös tärkeää edistää demokratian toteutumista nykyisessä maailmantilanteessa.
EU-parlamentin toimintaa on varsin helppo ymmärtää, mikäli sitä tarkastelee muutaman avainkysymyksen avulla.
1. Mikä on EU-parlamentti?
Euroopan parlamentti (EU-parlamentti, europarlamentti) on yksi EU:n neljästä päätoimielimestä, joista se on ainoa, joka edustaa kansalaisia suoraan unionin tasolla. EU-parlamentti ei siis edusta yksittäisiä jäsenvaltioita. Näin ollen EU-parlamentin jäsenet eli ”mepit” eivät vastaa kotimailleen ajamastaan politiikasta.
Alun perin EU-parlamentti oli jokaisen jäsenmaan valitsemista kansanedustajista koostuva neuvoa-antava elin, josta on vähitellen kehittynyt EU:n yksi merkityksellisimmistä toimielimistä. Tämä tarkoittaa sitä, että kansalaisten suoraan valitsemilla ehdokkailla on enemmän vaikutusvaltaa EU:n toimintaan.
EU-parlamentin toiminta on määritelty EU:n perussopimuksissa, jotka ovat luonteeltaan kansainvälisiä sopimuksia. Nämä sopimukset toimivat ikään kuin EU:n perustuslakina. Lisäksi EU-parlamentti päättää itse sisäisistä järjestelyistään toteuttaakseen sille perussopimuksien asettamat velvoitteet.
2. Mitä EU-parlamentti tekee?
Suomessa eduskunnalla on ylin toimivalta säätää itseään koskevia lakeja (mukaanlukien perustuslakia), kun taas EU-parlamentilla ei ole vastaavaa aloitevaltaa. Siksi EU-parlamentin toiminta unionin alueella on paljon rajoitetumpaa kuin eduskunnan toimivalta Suomessa.
EU-parlamentin tärkeimmät tehtävät ovat:
- Lainsäätäjänä toimiminen yhdessä neuvoston kanssa,
- EU:n vuotuisen budjetin hyväksyminen ja
- Komission nimittäminen ja valvonta
Muiden toimielinten on otettava EU-parlamentin mielipiteet huomioon, koska se päättää osin lainsäädännön hyväksymisestä ja unionin rahankäytöstä. Lisäksi EU-parlamentti voi halutessaan painostaa komissiota jopa erottamisen uhalla. Näin ollen EU-parlamentin vaikutus unionin toimintaan on äärimmäisen suuri, mikä antaa yksittäiselle äänioikeutetulle paljon valtaa unionin asioihin.
EU-parlamentilla on lisäksi paljon yksittäisiä valtuuksia. Sillä on oikeus muun muassa haastaa EU:n lakeja suoraan EU-tuomioistuimessa, estää unionin arvoja jakamattoman ehdokasmaan hyväksymisen EU:n jäseneksi ja ehdottaa muutoksia perussopimuksiin.
3. Mitkä ovat EU-parlamentin tärkeimmät poliittiset elimet?
Parlamentti muodostuu eri poliittisista elimistä, jotka toimivat sen rataskoneistona. EU-parlamenttia johtaa puhemies, mutta parlamentin toiminta on käytännössä pitkälti keskittynyt 20 eri valiokunnalle, jotka käsittelevät komission lakiehdotuksia ennen lopullista äänestystä täysistunnossa.
Puheenjohtajakokous vastaa parlamentin sisäisen työn järjestelystä, lainsäädäntötyön suunnittelusta ja suhteiden ylläpidosta jäsenvaltioihin. Se on täysistunnon ja valiokuntien ohella parlamentin tärkein poliittinen elin koostuen puhemiehestä, poliittisten ryhmien puheenjohtajista ja yhdestä sitoutumattomasta jäsenestä.
Lakiehdotusten hyväksymisestä, muutosehdotuksista tai hylkäämisestä äänestetään täysistunnossa, joka kokoontuu kerran kuussa. Täysistunnossa asiat hyväksytään yksinkertaisella enemmistöllä. Ääntenlaskennassa otetaan huomioon vain annetut äänet. EU-parlamentti voi siis tehokkaasti vaikuttaa lakiehdotusten sisältöön.
Täysistunto kokoontuu pääsääntöisin Strasbourgissa, kun taas valiokunnat toimivat Brysselissä. Muu parlamentin hallinnollinen työ tehdään Luxemburgissa.
4. Ketkä edustavat EU-parlamentissa?
Euroopan parlamentissa kansalaisia edustava parlamentin jäsenet eli mepit. Meppien on toimessaan noudatettava keskinäistä kunnioitusta ja parlamentin arvoja. Seuraavissa vaaleissa EU-parlamenttiin valitaan yhteensä 720 meppiä.
Kansalliset puolueet muodostavat EU-parlamentissa europuolueita, jotka jakautuvat ideologisten jakolinjojen mukaisesti. Europuolueet muodostavat vielä poliittisia ryhmiä, joiden riveissä käytännön poliittinen toiminta tapahtuu. Poliittisia ryhmiä on yhteensä seitsemän, joista suurimmat ovat EPP (kristillisdemokraatit), S&D (sosialistit ja demokraatit) ja RE (liberaalit). Toisin kuin europuolueet, poliittiset ryhmät voivat muuttua kesken istuntokauden. Esimerkiksi 23.5.2024 äärioikeistolainen poliittinen ryhmä ID erotti saksalaisen AfD- puolueen riveistään.
Osa mepeistä ei kuulu mihinkään poliittiseen ryhmään. Näitä meppejä kutsutaankin sitoutumattomiksi jäseniksi. Koska parlamentin toiminta keskittyy puheenjohtajakokouksen, poliittisten ryhmien ja valiokuntien työhön, sitoutumattomien meppien vaikutusmahdollisuudet rajoittuvat pitkälti vain äänestämiseen, eivätkä he voi tehokkaasti vaikuttaa lakiehdotusten sisältöön.
5. Miten jäsenet valitaan EU-parlamenttiin?
Mepit valitaan EU:n vaalilain mukaisesti jokaisesta jäsenvaltiosta suhteutettuna niiden väestömäärään. Vaalit järjestetään viiden vuoden välein. Jokaisesta jäsenvaltiosta valitaan vähintään kuusi meppiä, mikä antaa pienille jäsenvaltioilla (esim. Malta, Luxemburg) suurempia maita enemmän vaikutusvaltaa parlamentissa. Suomesta valitaan EU-parlamenttiin yhteensä 15 meppiä.
EU-vaalit pidetään jokaisen jäsenvaltion oman vaalikäytännön mukaisesti yhden viikon aikana. Suomessa vaalit pidetään sunnuntaina 9.6.2024 klo. 9–20. Suomi on EU-vaaleissa yksi vaalipiiri, ja mepit valitaan suhteellisen vaalitavan mukaisesti. Ehdolla ollaan kansallisten puolueiden riveissä tai itsenäisenä ehdokkaana, vaikka ehdokas liittyisikin poliittiseen ryhmään. Tämä järjestely on ymmärrettävästi sekava.
Näin ollen Suomessa asuva EU:n äänioikeutettu voi äänestää kaikkia Suomen ehdokkaita, joista valitaan edustajat EU-parlamenttiin suhteellisen vaalitavan mukaisesti joko kansallisten puolueiden riveistä tai itsenäisinä ehdokkaina. Oma ääni menee siis sekä äänestetylle henkilölle että kansalliselle puolueelle. Kuitenkin käytännössä samalla äänestetään poliittista ryhmää ja sen vaaliohjelmaa. Kannattaakin ennen äänestyspäätöstä tutustua oman ehdokkaan poliittisen ryhmän tavoitteisiin.
TEKSTI: Eino Inki
KUVA: Pixabay