Eurooppanuoret täyttää tänä vuonna mairittelevat 20 vuotta. Tähän artikkeliin on haastateltu juhlavuoden kunniaksi Antti Hyttiä, Miapetra Kumpula-Natria, Jussi Kekkosta ja Henrik Södermania, jotka olivat mukana perustamassa Eurooppanuoria vuonna 1997.
Antti Hytti työskentelee nykyään Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä osastopäällikkönä, minkä lisäksi hän vaikuttaa SDP:n puoluetoiminnassa ja kunnallisissa luottamustehtävissä. Miapetra Kumpula-Natri on tällä hetkellä europarlamentaarikko. Jussi Kekkonen puolestaan on suomalaisen viestintätoimistoryhmän Miltonin osakas. Henrik Södermanin nykyiseen työnkuvaan kuuluu aktiivinen toiminta EU:ssa, sillä hän työskentelee Brysselissä EU-virkamiehenä kauppapolitiikan parissa.
Eurooppanuoria lähtivät vuonna 1997 perustamaan järjestöasioissa jo harjaantuneet nuoret. Joukkoa yhdisti kiinnostus Eurooppa-asioita kohtaan. Ensiaskel Eurooppanuorten perustamiseen otettiin Henrik Södermanin vaikututtua Young European Federalistien (JEF) toiminnasta. Söderman päätyi suomalaisen osaston perustamiseen JEFin pääsihteeri Tobias Flessenkemperin kanssa. Keskustelun tuloksena syntyi myöhemmin JEF-Finland, jonka perustamiskokouksessa Flessenkemper oli myös itse mukana.
Myös Jussi Kekkonen oli mukana perustamiskokouksessa. Hänen roolikseen muodostui myötävaikuttaa järjestön toiminnan käynnistämiseen. Antti Hyttiä taas toimi yhdessä Juha Kirstilän kanssa suomalaisen osaston ensimmäisen hallituksen lehdistövastaavana. Heidän pääasiallisena tehtävänään oli seurata suomalaismediassa käytävää EU-keskustelua ja ottaa siihen kantaa. Miapetra Kumpula-Natri oli mukana perustamiskokouksessa ja hän toimi järjestön ensimmäisenä pääsihteerinä.
Lisäksi järjestön perustamisessa oli mukana myös monia muita keskeisiä henkilöitä, kuten Juha Mustonen, Eija Kumpu, Marja Koskela ja Jutta Urpilainen.
Eurooppanuorten perustaminen liittyy vahvasti aikaan, jolloin Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli ajankohtaista. Suomessa vallitsi myönteinen ilmapiiri liittymisen puolesta, mikä näkyi myös nuorten aktivoitumisessa EU-asioiden ajamisen puolesta. Söderman korostaa Paavo Lipposen johdonmukaisen ”kaikkiin ytimiin” -politiikan innostaneen nuoria näkemään itsensä täysivaltaisina eurooppalaisina.
Eurooppanuorten toiminta oli alusta alkaen monipuolista vähäisistä resursseista huolimatta. Hytti ja Kumpula-Natri sanovat, että toiminta keskittyi alkuaikoina erilaisiin seminaareihin, joista he nostavat esille erityisesti linnaseminaarin. Myös kansainvälinen toiminta oli Hytin ja Kumpula-Natrin mukaan alusta alkaen vahvasti läsnä Eurooppanuorten toiminnassa.
Söderman muistelee, miten paikallisosastoja alettiin järjestön perustamisen jälkeen nopeasti muodostaa. Konsepti toimi ja mahdollisti Eurooppanuorten laajentumisen paljon laajemmalle kuin perustamisen aikana oltiin uskallettu toivoa.
Eurooppanuorten julkaisukanavana toimiva Tähdistö-lehti syntyi pian järjestön perustamisen jälkeen. Printtimuodossa ilmestyvää lehteä alettiin painaa vuonna 1999. Hytti kertoo lehden perustamisesta seuraavasti: ”Ensimmäinen numero oli kopionippu, jonka taittotyön tein itse – ilman minkäänlaista taitto-osaamista – parina yönä Allianssin silloisella toimistolla Olympiastadionilla. Olen muistaakseni myös se, joka keksi lehden nimen. Sana tuntui sopivan kuvaamaan unionin kahtatoista tähteä, mutta toisaalta myös meitä eurooppalaisia nuoria, jotka halusimme ajatella olevamme joukko sukupolvemme kirkkaimpia tähtiä – siis tähdistö.”
Kun Södermanilta, Hytiltä, Kekkoselta ja Kumpula-Natrilta kysytään, millaisia haasteita järjestö kohtasi alkuaikoina, Söderman korostaa uuden järjestötoiminnan käynnistämiseen liittyneitä vaikeuksia ja Hytti taloudellisten resurssien puutetta. Kekkosen mielestä haasteita oli tuolloin kuitenkin vähemmän kuin nykyään ja toteaa suhtautumisen EU:hun muuttuneen paljon. Hän sanoo, että tämän päivän Eurooppa-kriittisyyttä ei ollut. Kaikki oli uutta ja ihmeellistä, ja siihen suhtauduttiin positiivisesti. Kumpula-Natri mainitsee, että nuorelle järjestölle oli tärkeätä saada toimijoita mukaan suurista nuorisojärjestöistä kuten Allianssista ja opiskelijajärjestöistä.
Eurooppanuorten toiminnasta on painunut haastateltujen mieliin monia muistoja. Hytti muistelee päivää, jolloin hän oli mukana keskustelutilaisuudessa Lahdessa, minne silloin toiminut “Vaihtoehto EU:lle” -kansanliike toi paikalle bussilastillisen hurjia rahaliiton vastustajia. Hytti sanoo, että se oli ainut kerta, kun häntä pelotti olla mukana keskustelutilaisuudessa. Rahaliiton vastustajat esittivät hänen mukaansa tilaisuudessa villejä ja perättömiä väitteitä. Söderman taas muistelee aikoja, jolloin hän ja Juha Mustonen suunnittelivat Eurooppanuorten toimintaa. He esittivät ideansa silloisen Eurooppalaisen Suomen toiminnanjohtajalle Matti Viialaiselle. Kyseinen järjestökonkari yllätti Mustosen ja Södermanin tehokkaalla toiminnallaan ja ratkaisi yhdellä iskulla muun muassa järjestön toimitiloihin ja budjettiin liittyvät kysymykset. Kumpula-Natri puolestaan muistelee muun muassa mahdollisuutta tarkastella muiden EU:n jäsenmaiden mietteitä, jonka Eurooppanuorten kansainvälinen verkosto mahdollisti.
Euroopan unionin vaikutus näkyy kaikkien haastateltujen arjessa edelleen päivittäin. ”Olemme tiivis osa yhteistä eurooppalaista perhettä. Ei pelkästään lainsäädännön kautta, mutta myös kulttuurisessa mielessä, tämä näkyy joka päivä kaikkien suomalaisten arjessa”, Kekkonen toteaa. ”Rahaliiton tuottama korkovakaus on osaltaan tehnyt mahdolliseksi sen, että perheeni voi nyt asua niin kuin se asuu”, Hytti taas kommentoi. ”EU-virkamiehenä voi todeta, että virkatöiden lisäksi tulee EU-asioita puhuttua paljon Brysselin kortteleissa myös töiden jälkeen”, Söderman vielä lisää. “Minulla tietenkin päivittäinen työ pitää EU asiat itsessänsä työpöydällä. Arjessa huomaan – niinkuin tarkoituskin on – aina matkustaessa ja ulkomailla opiskellessa tai työskennellessä asioita, jotka on sovittu, koska ollaan EU maissa haluttu helpottaa liikkuvuutta”, Kumpula-Natri toteaa.
Bryssel tunnetaan kaupunkina, joka herättää ihmisissä vahvoja tunteita. Jotkut voisivat sanoa, että Brysselillä on kaupunkina myös hieman negatiivinen maine, mutta puolustajiakin löytyy. Hytti kuuluu omien sanojensa mukaan niihin, jotka pitävät Brysseliä rumana ja huonosti toimivana kaupunkina, mutta korostaa kuitenkin sen liittyvän hänen nuoruusvuosiinsa niin kiinteästi, ettei siitä voi siltikään olla pitämättä. Söderman taas kuuluu puolustavien ihmisten joukkoon ja mainitsee Brysselin olevan mainettaan parempi paikka. Hän muistuttaa kulttuurisista eroista ja mainitsee esimerkkinä asioiden hoitamiseen liittyvät tavat. Moni asia Brysselissä tapahtuu hitaammalla tahdilla kuin mihin olemme Suomessa tottuneet. Kumpula-Natri sanoo Brysselin olevan kolmatta vuotta hänen kotikaupunkinsa Helsingin ja Vaasan lisäksi. Hän myös sanoo monien ystäviensä tekevän töitä Brysselissä, joiden työt ovat pääosin kytköksissä EU:hun tavalla tai toisella.
Hytti, Kekkonen, Söderman ja Kumpula-Natri ovat yhä aktiivisesti mukana joko Eurooppa-asioihin liittyvässä järjestötoiminnassa tai työssä. Kekkosella se näkyy hänen konsulttityössään. Suurin osa projekteista, joissa hän on mukana, liittyvät tavalla tai toisella Euroopan unioniin. Lisäksi hän mainitsee työmatkat sekä ystävien luokse suuntautuvat vierailut Brysseliin. Hytti korostaa Kekkosen tavoin työhön liittyvää kytköstä Eurooppa-asioihin. Ehkäisevää päihdetyötä tekevä Hytti kertoo, että EU-jäsenyys vaikuttaa esimerkiksi siihen, että alkoholin tuontia ei voida rajoittaa samalla tavoin kuin aikaisemmin. Hän muistuttaakin, että vastaavat asiat tulee ottaa huomioon myös siihen, mikä kansallisessa politiikassa on sallittua. Toisaalta muut maat tarjoavat hyviä esimerkkejä Suomenkin politiikkaan. EU-virkamiehenä työskentelevä Söderman on hänkin luonnollisesti päivittäin tekemisissä Eurooppa-asioiden kanssa. Söderman kertoo olevansa myös vapaa-ajalla aktiivinen Union of European Federalistissa (UEF) toiminnassa. Hän toimii UEF:n valtuustokokouksissa puheenjohtajana. Europarlamentaarikkona Kumpula-Natri tekee päivittäin töitä esimerkiksi lainsäädäntötyön parissa. Sen lisäksi hän muun muassa osallistuu erilaisiin tapahtumiin, jossa hän kertoo ajankohtaisia asioita Euroopan Unionista.
Haastateltujen mielestä esimerkiksi Katalonian tilanne, Brexit ja populismin kasvu ovat asioita, jotka ovat uhka EU:n yhtenäisyydelle. Eurooppanuorten toiminnan tärkeys korostuu maailman nykytilassa, sillä negatiivisille ilmiöille tarvitaan vastavoimia. Hytti, Kekkonen ja Söderman ovat kuitenkin tyytyväisiä siihen, miten paljon Eurooppanuoret on kasvanut järjestönä kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kumpula-Natri lisäksi mainitsee Eurooppanuoret hyvänä “korkeakouluna”, jossa eurooppa-asioista kiinnostuneet voivat käydä laadukasta keskustelua ja syventyä EU:n asioihin perusteellisesti.
Alumniterveiset:
Antti Hytti:
”Eurooppalaiset arvot ovat parhaillaan hyökkäyksen kohteena eikä EU:n merkitystä aina osata arvostaa – liian moni ottaa liian paljon itsestäänselvyytenä. Jos arvojamme ei puolusteta, on olemassa todellinen vaara, että Eurooppa suistuu jälleen siihen hulluuteen, josta eurooppalainen yhteistyö sen on nostanut. Silloin katoaa myös mahdollisuus olla mukana ratkaisemassa globaaleja kohtalonkysymyksiä. On suur- ja tulevaisuusteko käyttää ääntään eurooppalaisen yhteistyön ja eurooppalaisten arvojen puolesta.”
Jussi Kekkonen:
”Kannustan olemaan aktiivinen tässä ja myös muissa järjestöissä. Vaikka toimii järjestöissä, joita yhdistää voimakas samanmielisyys, on hyvin tärkeää kuunnella myös niitä tahoja, jotka ovat eri mieltä asioista. On tärkeää pohtia sitä, mistä kriittisyys johtuu ja käydä hyvää sekä fiksua dialogia myös näiden ryhmien kanssa.”
Miapetra Kumpula-Natri:
“Terveiseni on, että älkää unohtako unelmoida ja ajatella, mikä voisi olla vieläkin paremmin. EU-pessimismi ei ole johtanut yhtään mihinkään, vain unelmien perusteella rakennettu yhteistyö on vienyt eteenpäin!”
Henrik Söderman:
”Brysselistä käsin katsottuna Suomen Eurooppa-keskustelussa ei kuulu tarpeeksi vahvana Eurooppa-myönteinen ääni. Populismia ja virallista varovaisuutta poliitikkojen puheissa voisi haastaa vielä nykyistäkin terävämmin. Tässä on Eurooppanuorille ja Eurooppafederalisteille selvä ja tärkeä rooli. Kun aika Eurooppanuorissa jää taakse, tervetuloa silloin mukaan Eurooppafederalisteihin ja UEF:n toimintaan!”
TEKSTI Jussi Aaltonen
KUVA Unsplash