Vieraskynä: Työelämän tasa-arvo EU:ssa – esikuvista rakenteisiin

 

Kirjoittaja on Tähdistön vieraileva kynäilijä, joka on EU-tasolla edistänyt muun muassa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus-aiheen edistämistä EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja joka toivoo, että tasa-arvossa päästäisiin jonain päivänä sinne tasolle, että bosslady- sanaa ei tarvitsisi enää käyttää.

 

Siinä missä S(u)omessa on ilakoitu kansainvälisestä kiinnostuksesta  Sanna Marinia kohtaan nuorena naispuolisena pääministerinä, pitäisi koronavirusepidemian jäljessä kääntää huomio tasa-arvoteemaan työmarkkinoilla. Suomessa, Euroopassa sekä kansainvälisesti naiset ovat perinteisesti yliedustettuina matalapalkkaisilla aloilla – etenkin terveydenhoitoaloilla, jonka ammattilaiset tekevät tällä hetkellä kaikkensa koronaviruksen eteen taistelemiseksi. Maaliskuussa julkaistu EU:n komission tasa-arvostrategia vuosille 2020-2025 toteaa, että naiset tienaavat EU:ssa kuukausitasolla keskimäärin 16% vähemmän kuin miehet. Mihin komissio on siis sitoutunut tasa-arvon edistämiseksi työelämässä tulevina vuosina? 

Uuden komission puheenjohtajan Ursula Von Der Leyenin komissiossa on historiallisesti suurin osuus naiskomissaareja ja Von Der Leyen on ensimmäinen naispuolinen Euroopan komission puheenjohtaja. Esimerkillä johtaminen on kuitenkin vasta yksi osa tasa-arvon edistämistä uudessa strategiassa. Komission esimerkillä johtamisesta konkreettisin tavoite on saavuttaa 50% sukupuoleen perustuva tasa-arvo komission omissa yksiköissä vuoden 2024 loppuun mennessä. Työelämään liittyvät poiminnat strategiasta ovat, että palkkatasa-arvo, naisten poissaolo valtakunnallisissa päätöksentekoelimissä sekä tekoälyyn ja työelämään liittyvät yh
teiskuntien murroskysymykset ovat tärkeimpiä tasa-arvotyön kohteita tulevina vuosina.
 

Dokumentt ja hallitus eivät päässeet sopuun samapalkkaisuuden palkkaeron kuromisen saavuttamiseksi asetetuista toimenpiteistä. Samapalkkaisuus on joka tapauksessa teema, jonka suhteen tulee jatkaa jo saavuttujen edistysaskelien kanssa sinnikkäästi pidemmällä tähtäimellä eteenpäin – niin Suomessa kuin EU-tasollakin.i korostaa ensinnäkin sitä, että naisten osuutta monikansallisten yhtiöiden hallituksissa pitäisi lisätä aina 40 prosenttiin saakka. Tällä hetkellä EU:n suurimpien listattujen yhtiöiden hallituksissa vain 7,7 prosenttia on naisia ja EU-maiden parlamenteista 32,2 prosenttia on naispuolisia edustajia. Tähän ratkaisuna strategiassa esitetään, että komissio puskee tulevana toimintakautena vuoden 2012 direktiiviehdotusta eteenpäin. Tämän direktiivin tarkoitus on parantaa sukupuolten tasaista edustautuneisuutta suurimpien yhtiöiden hallituksissa. Komission strategia kannustaa jäsenmaita työskentelemään myös sen eteen, että naisia pyrkisi enemmän päätöksentekopaikoille politiikassa. 

Strategiassa aiotaan kiinnittää enemmän huomiota myös naisten ja miesten palkkatasa-arvon edistämiseen työmarkkinoilla. Samapalkkaisuus on esitelty EU:n perussopimuksissa jo vuonna 1957 (eli samasta työstä tulisi maksaa samaa palkkaa sekä miehille että naisille) mutta siltikään palkkatasa-arvo ei EU-tasolla toteudu. Juurisyihin puuttuminen samapalkkaisuuden edistämiseksi mainitaan ja sen pitäisikin olla itsestäänselvää. On huolestuttavaa, että yhä vuonna 2020 naisten eläkkeet EU-tasolla ovat 30% pienempiä kuin miesten, ja luonnollisesti taukoja työelämään tulee enemmän perheen tullessa kuvioihin. 

Suomi on loistanut yhtenä jäsenmaista, joka ei ole saavuttanut palkkatasa-arvoa. Tästä tuoreimpana esimerkkinä huomattiin, että nykyisen hallitusohjelmaan kirjatun samapalkkaisuusohjelman neuvottelut hallituksessa kaatuivat helmikuussa 2020, kun työmarkkinajärjestöt

Teknologian murros sekä työelämään liittyvä segregaatio eli sukupuolten kasautuminen tietyille aloille ovat myös strategian syynissä. Esimerkiksi vain 21 prosenttia IT-alalla työskentelevistä tekoälyohjelmoijista on tällä hetkellä naisia, vaikka maalaisjä
rjelläkin pitäisi voida ajatella, ettei ole mitään syytä mikseivät tytöt voisi ohjelmoida yhtä hyvin kuin pojat. EU:ssa naisista myös yksi kolmesta ajattelee työllistyvänsä terveydenhoitoalalle siinä missä miesten keskuudessa vastaava luku on yksi henkilö kahdeksaa kohden. Komissio tarjoaa tietoisuuden parantamiseksi päivitettyä eurooppalaista taitoagendaa joka auttaa horisontaalisen segregaation, stereotyyppien sekä sukupuolityhjiöiden ymmärtämisessä liittyen koulutukseen. 

Strategian ensimmäinen konkreettinen toimenpide on sitoutumus läpinäkyvyyden kasvattamiseen vuoden 2020 loppuun mennessä, sillä EU-tasolla naisten alempi palkkataso voi johtua yksinkertaisesti siitä, etteivät naiset tiedä matalapalkkaisuudestaan. Läpinäkyvyyden ja tiedon puute johtaa siihen, että on mahdotonta saada todisteita alemmasta palkastaan ja luonnollisesti vaikeampaa vaatia parempaa palkkaa. Aloite läpinäkyvyyden kasvattamiseen keskittyy luomaan yhtiöitä sitovia läpinäkyvyystoimenpiteitä, tekemään palkkajärjestelmiä läpinäkyvimmiksi, parantaa julkista ymmärrystä relevanteista laillisista konsepteista sekä vahvistaa vahvistusmekanismeja. Aloite on tervetullut ja sitä sopiikin jäädä seuraamaan vuoden 2020 edetessä.

TEKSTI Laura Saarinen
KUVA Sarah Mirk /Flickr

Tagit: tasa-arvo, työelämä Kategoriat: Ihmisoikeudet, Nostot, Vieraskynä, Yleinen
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit