Vieraskynä: Pää kylmänä, sydän lämpimänä ja vakain käsin

 

Ville Cantell toimii ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen päällikkönä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa Kauppapolitiikka-lehden päätoimittajana ja vastannut Team Finland-viestinnästä.  Hän on palvellut Suomen Berliinin, Brasílian ja Ljubljanan suurlähetystöissä. 

 

Suomen kolmas puheenjohtajuus käynnistyi heinäkuun alussa. Suomen tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Pyrkimyksenä on, että EU ottaa johtajuuden ilmastoasioissa. Lisäksi Suomi tavoittelee yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen parantamista, EU:n kilpailukyvyn vahvistamista ja sosiaalisesti eheämpää unionia. Myös kansalaisten kokonaisturvallisuuttaa halutaan lisätä.

Suomella on hyvä maine EU-puheenjohtajamaana. Meitä pidetään maana, joka aidosti katsoo EU:n kokonaisetua ja hakee yhteisiä ratkaisuja. ”Pää kylmänä, sydän lämpimänä ja vakain käsin”, kuvastaa mielestäni hyvin tapaa, jolla Suomi pyrkii puheenjohtajana toimimaan. Samalla toki tiedostamme, että puheenjohtajuus osuu saumakohtaan. EU:ssa on käynnissä järjestäytymisvaihe kevään Euroopan parlamenttivaalien jälkeen. Lainsäädäntötyötä on siksi normaalitilannetta vähemmän. Nimitysasiat vievät paljon huomiota. Brexit vaikuttaa myös, koska kello tikittää kohti lokakuun lopun uutta määräaikaa.

Toisaalta saumakohta on mahdollisuus. Suomi voi puheenjohtajana vaikuttaa EU:n tulevien vuosien painopisteisiin, joita juuri nyt määritellään. Suomi onkin ensimmäinen puheenjohtamaa joka toteuttaa neuvoston työssä kesäkuussa hyväksyttyä strategista ohjelmaa vuosille 2019–2024. Ilmastonmuutoksen osalta Suomen uusi hallitus on asettanut kansalliseksi tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on maailman kunnianhimoisimpia ja lisää Suomen uskottavuutta saada muutkin maat mukaan kunnianhimoisemman EU:n ilmastopolitiikan taakse. Myös koko puheenjohtajakauden toteutuksessa toteutus vastaa sanomaa. Ekologisuuteen ja kestävyyteen kiinnitetään huomiota: lahjojen sijasta kompensoimme kokousvieraiden lentomatkojen päästöjä ja tarjoamme kokouksissa hanavettä ja lähiruokaa.

Kannattaako korkea kunnianhimo? Mitä jos Suomen tavoitteet eivät toteudukaan? Itse arvioin todelliseksi onnistumiseksi, jos Suomen kaudella hyväksytään tavoite tehdä EU:sta hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Kesäkuun lopulla ehdotusta vastusti neljä maata, mutta nyt Suomi tekee puheenjohtajana kulissien takana työtä kompromissin löytämiseksi. Myös EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä eli budjetista neuvotellaan Suomen kaudella. Aivan maaliin tuskin päästään, mutta Suomen tavoitteena on viedä asioita eteenpäin niin pitkälle kuin suinkin mahdollista. EU-puheenjohtajuuden merkitystä ei pidä yliarvioida, mutta sitä ei missään nimessä pidä aliarvioidakaan. Totta on, että Lissabonin sopimuksen myötä kiertävän puheenjohtajan tehtävät vähenivät. Mutta edelleen EU-puheenjohtajuus on Suomelle valtava mahdollisuus. 5,5 miljoonan asukkaan maa on nyt yli 500 miljoonan asukkaan unionin peräsimessä. Meihin kohdistuu paljon mielenkiintoa. Maassamme vierailee paljon toimittajia ja päättäjiä, jotka EU-asioiden hoitamisen lomassa näkevät, minkälainen maa Suomi on ja mitä meillä on tarjottavana. Kaikki tämä on erittäin arvokasta. Esimerkiksi keskustakirjasto Oodi ja uusi Lastensairaala ovat jo nyt herättäneet valtavasti ihastusta.

Kaikki eivät valitettavasti voi osallistua Finlandia-talon kokouksiin. Miten sitten tavallinen kansalainen voi päästä osalliseksi EU-puheenjohtajuudesta? Suomi aloittaa puheenjohtajuutensa tavallisuudesta poikkeavasti – mahtipontisen avajaistilaisuuden sijaan puheenjohtajuus avataan kaikille avoimella kesäjuhlalla Helsingissä tiistaina 8. heinäkuuta.

EU-puheenjohtajakausi näkyy myös muissa kaupungeissa. Porin SuomiAreenassa ulkoministeriön Eurooppatiedotus, Euroopan komissio ja parlamentti, Eurooppalainen Suomi ja Eurooppanuoret ovat paikalla koko viikon yhteisellä #EU2019FI-teltalla. Siellä on mahdollisuus tavata päättäjiä ja kysellä ja keskustella EU:sta ja puheenjohtajuudesta. Myös Turun Eurooppafoorumissa elokuun lopussa olemme paikalla vastaavalla konseptilla. Suomen EU-puheenjohtajakautta voi seurata myös verkossa osoitteessa eu2019.fi ja sosiaalisessa mediassa käytössä on aihetunniste #EU2019FI.

Otetaan yhdessä kaikki irti Suomen EU-puheenjohtajakaudesta!

TEKSTI Ville Cantell

KUVITUS Katerina Panina

Tagit: EU-puheenjohtajuus, Suomi Kategoriat: Artikkelit, Nostot, Pohjoismaat, Tulevaisuus, Vieraskynä
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit