Uskonnon vaikutus ja merkitys EU:ssa

Euroopan unioni on perinteisesti ollut uskonnollisesti varsin homogeeninen alue, mutta viime vuosina tähän on tullut muutoksia. Maahanmuuton ja globalisaation mukana tulleet uudet uskonnollisten liikkeiden aallot ovat tuoneet vaihtelua EU:n uskonnolliseen maisemaan ja uskonto toimii myös vaikuttavana tekijänä uusien EU-maiden liittämisessä unioniin.

EU:n valtauskonto on perinteisesti ollut kristinusko. Katolilaisuus, protestantismi ja ortodoksisuus ovat edelleen vallitsevia kristinuskon suuntauksia Euroopassa. Kristinusko järjestäytyi 300-luvulla Roomassa ja historian kulun myötä pääsi juurtumaan osaksi eurooppalaista kulttuuriperintöä. Tänä päivänä uskonnolla on vahva vaikutus jokaisen EU-valtion arvoihin ja asenteisiin.

Pohjoismaissa hyvinvointivaltion mallilla taataan jokaisen kansalaisen perustoimeentulo tulonsiirroilla ja “yhteiskunnan tukiverkolla”. Mutta onko uskonnolla jotain tekemistä hyvinvointivaltion toiminnan kanssa? Tarkkaa korrelaatiota väestön uskonnollisuuden ja hyvinvointijärjestelmän väliltä on mahdotonta löytää, mutta hyvinvointivaltiomalli pätee pääsääntöisesti vain pohjoismaissa, missä väestö on protestanttista ja uskonto ei ole yhtä hallitsevassa roolissa ihmisten elämässä kuin vaikka katolilaisessa Etelä-Euroopassa. Katolilaisissa maissa, kuten Kreikassa, Italiassa ja Espanjassa, painotetaan vahvasti uskonnon merkitystä yhteiskunnassa. Näissä maissa kansalaisten pärjääminen on vahvasti joko kirkon tai perheen varassa eikä yhteiskunta kanna samanlaista vastuuta yksilöistä kuin pohjoisessa.

Sekularisaation lisääntyminen EU:n alueella

Uskonnottomuus ja uskonnon näkyvyyden vähentämiseen pyrkiminen on 2010-luvulla ollut nouseva trendi Euroopassa. Ranska on yksi EU-alueen eniten sekularisoituneista maista. Viime vuosina keskustelua on herättänyt muun muassa Ranskan päätös kieltää burkien käyttö julkisilla paikoilla. Päätöstä perusteltiin vaatteen mahdollisella väärinkäytöllä. Lisäksi Ranskassa on kielletty esimerkiksi uskonnollisten symboleiden esittäminen kouluissa.

Ranskan vahva sekularisoituminen on erikoista, muttei ennenkuulumatonta. Maalla on vahvat perinteet tieteen ja järjen käytön korostuksessa, jo 1700-luvulla nouseessa valistuksen aatteessa. Voisiko olla mahdollista, että Ranskan valtion tekemien lakien ja päätösten vaikutuksesta myös muissa EU-maissa lähtisi liikkeelle sekularisaation aalto? Eikö näin ole jo hieman tapahtunutkin?

Uskonnolliset kiistat muuttujina EU-jäsenyyden hakemisessa

Euroopan unioni on pohtinut laajentamistaan Balkanin alueelle. EU:n laajennusprosessi on itsessään hyvin vaikea ja haastava hakijamaille asetettujen vaatimusten vuoksi. Negatiivisesti voivat vaikuttaa esimerkiksi maiden sisäiset levottomuudet. Esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinan alueella on vuosikymmeniä jatkunut kamppailu eri uskontokuntien välillä. Väestöstä noin puolet on muslimeja ja puolet kristittyjä, mikä on luonut runsaasti vastakkainasettelua maan sisällä. Maan johdolla on ollut ongelmia kahden väestön yhteensovittamisessa, mikä on näkynyt muun muassa paikallisten järjestäminä mielenosoituksina.

Voisiko EU toimia kriisinratkaisijan roolissa, jos Bosnia ja Hertsegovina saisi EU-jäsenyyden? Liittymisprosessi olisi hyvin riskialtis, mutta parhaimmassa tapauksessa sen tuoma EU-jäsenyys voisi edesauttaa maan sisäisten ristiriitojen häivyttämisessä.

Maahanmuuton vaikutus EU:n uskonnolliseen moninaisuuteen

Vuodesta 2015 alkaen Eurooppaan on kohdistunut voimakas muuttoaalto Lähi-idästä alueella vallitsevien konfliktien vuoksi. Arabikevät, ilmastonmuutos ja terroristijärjestöt ovat ajaneet kansaa kohti länttä. Maat kuten Italia ja Kreikka ovat toimineet keskieurooppalaisten valtioiden kanssa suurimpina Euroopan unionin pakolaisten vastaanottajamaina.

Yksi pakolaisaallon aikaansaamista vaikutuksista on ollut, että se on muuttanut aiemmin varsin homogeenista uskonnollista maisemaa Euroopassa. Islam on levinnyt maahanmuuton ja globalisaation seurauksena laajemmin jäsenmaihin. Ilmiöstä on puhuttu “islamisaationa”, mikä näkyy länsimaisen kulttuurin saamina vaikutteina islaminuskosta. Ilmiö on herättänyt laaja-alaisesti keskustelua eurooppalaisesta identiteetistä ja maailmankansalaisuudesta.

Lopuksi, voitaisiin siis kysyä, että onko kristinusko edelleen osa eurooppalaista identiteettiä ja ovatko muut uskonnot 2010-luvulla tervetulleita Eurooppaan? Euroopan unioni on tehnyt julistuksen, joka hyväksyy kaikki uskonnot. Jokaisella EU:n kansalaisella on oikeus harjoittaa haluamaansa uskontoa. Islamin uskonnon leviäminen pakolaisaallon seurauksena ei ole mielestäni huono asia, sillä kyse ei ole uskonnon pakollisesta levittämisestä, vaan maahanmuuton sivutuotteesta. Jokaisella ihmisellä tulisi olla mahdollista harjoittaa haluamaansa uskontoa olinpaikasta riippumatta.

TEKSTI Nea Baarman

KUVA Pexels

 

Kirjoittaja on yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja liberaaleista arvoista kiinnostunut opiskelija Helsingistä. Hänen aiheensa keskittyvät kestävään kehitykseen.

Tagit: EU, uskonto Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit