Töissä maahanmuuttovirastossa – Vuorovaikutustaitoja ja eurooppalaista yhteistyötä

Pakolaiskriisi on luonteeltaan globaali ja sen vaikutukset näkyvät käytännössä kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa, myös viranomaistasolla. Suomessa ruuhkautunutta turvapaikkaprosessia selvittämään palkattiin erityisesti Maahanmuuttovirastoon runsaasti uusia virkamiehiä. Allekirjoittanut mukaan luettuna. Euroopan unioni on ollut kuluneen ruuhkavuoden aikana maahanmuuton parissa työskentelevien virkamiesten perehdytyksen tukena välillisesti ja suoraan. Kaikkeen ei silti pelkkä perehdytys valmista.

EASO työn tukena

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön virkamiehet tekevät työtä hallintolain, ulkomaalaislain, EU:n asettamien säädösten ja kansainvälisten sopimusten puitteissa. Samoin tekevät kollegamme ympäri Eurooppaa. Vaikka turvapaikkaprosessissa on kansallisia eroja, on tehtäviin perehdytyksessä kuitenkin paljon samaa. Maltalla sijaitseva Euroopan unionin alainen Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto (EASO) on tässä erityisroolissa.

Suomessa, kuten muissakin jäsenmaissa, Maahanmuuttoviraston uusien virkamiesten koulutukseen kuuluvat EASO:n pakolliset opetusmoduulit, koskien kansainvälisen suojelun juridista, käytännönläheistä ja inhimillistä puolta. Kurssien kansalliset kouluttajat ovat käyneet paikan päällä Maltalla hakemassa oppia alan eurooppalaisilta asiantuntijoilta.  

EASO kokoaa lisäksi yhteen tilannekatsauksia, raportteja ja tutkimuksia koskien tilannetta turvapaikanhakijoiden lähtömaissa. Tämäkin toimii osaltaan turvapaikkaprosessin tukena jäsenmaissa.

Vuorovaikutusta ja substanssia

Virkamiestyö maahanmuuttoasioiden parissa vaatii paljon muutakin kuin juridista ja yhteiskuntatieteellistä ymmärrystä, eikä mikään perehdytys täysin valmista kaikkiin turvapaikkaprosessissa vastaan tuleviin tilanteisiin. Pelkkä teoreettinen substanssiosaaminen ei riitä silloin, kun virkamies kohtaa käytännön työssään turvapaikanhakijoita.  

Maahanmuuttoviraston ”puhutteluvuorossa” olevat ylitarkastajat puhuttelevat normaalina työpäivänä yhden tai useamman turvapaikanhakijan. Useiden turvapaikanhakijoiden koko matka on tähdännyt tähän pisteeseen, tilaisuuteen kertoa oma tarina. Toisinaan puhutteluissa käydäänkin läpi koko tunteiden vuoristorata. Toiset turvapaikanhakijat ovat traumatisoituneita, toiset taas voivat pitkään matkaan ja raastavaan odotukseen nähden hyvin. Hyvän vuorovaikutuksen avulla viranomaisen päätehtävä on pyrkiä siihen, että puhuttelussa saadaan kokoon tarpeelliset tiedot turvapaikanhakijan kansainvälisen suojelun tarpeen arvioimiseksi. Puhuttelun jälkeen turvapaikkahakemus siirtyy ratkaisuvaiheeseen.

Kohtuullisen kuluttavia puhuttelupäivät ovat työntekijöille itselleenkin. Toisinaan ”puhuttelumaratonin” jälkeen on parempi olla hetki hiljaa ja jättää vaativin ajatustyö myöhemmäksi.

Maahanmuuttoviraston käytännön työssä yhteys Euroopan unioniin ja muihin jäsenmaihin on näkynyt kuluneen ruuhkavuoden aikana muun muassa turvapaikanhakijoiden sisäisten siirtojen kautta.  Suomeen Euroopan sisällä lähinnä Kreikasta ja Italiasta siirtyneiden turvapaikanhakijoiden turvapaikkahakemukset käsitellään Maahanmuuttovirastossa. Toistaiseksi sisäisten siirtojen kautta Suomeen on siirtynyt lähemmäs 700 turvapaikanhakijaa. Taakanjako toimii osittain myös toiseen suuntaan. Maahanmuuttovirasto lähetti viranomaisapua Kreikan saaristoon viime keväänä, missä kaikista jäsenmaista koottu viranomaisryhmä työskenteli ruuhkautuneimmalla alueella turvapaikka-asioiden parissa. Mukana oli myös Maahanmuuttoviraston uusia työntekijöitä.

Epävarma tulevaisuus

Maahanmuuttovirastossa tehdään edelleen töitä viime vuoden turvapaikkahakemusjonon parissa. Tilanne on sama monessa muussa EU:n jäsenmaassa. Toistaiseksi turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat pysyneet eurooppalaisessa vertailussa Suomessa kohtuullisina.

Pakolaiskriisin isossa kuvassa viranomaiset ennakoivat myös epävarmaa tulevaisuutta, muun muassa sitä miten tänä vuonna solmitut uudet kansainväliset sopimukset kuten Euroopan Unionin ja Turkin välinen sopimus, siihen vaikuttaa. Yksittäisen ylitarkastajan työssä tämä näkyy lähinnä välillisesti, kansallisen lainsäädännön muutoksien osalta myös suoraan. Suurin merkitys tehdyillä sopimuksilla ja lainsäädännön muutoksilla on ihmisille numeroiden ja käsittelyaikojen takaa, turvapaikanhakijoille ja heidän läheisilleen.

Antti Laine

Antti Laine on ylitarkastaja Suomen maahanmuuttovirastossa.

Kategoriat: Siirtolaisuus ja Turkki
JAA TWIITTAA PINNAA JAA