Vieraskynä: EU:n kaventuva liikkumavara suurvaltasuhteiden murroksessa

Yhdysvaltojen suhteellisen vaikutusvallan vähentymisellä on merkittäviä seurauksia Euroopan sotilaallisen turvallisuuden kannalta. Alueelliset suurvallat, kuten Kiina ja Venäjä, ovat kasvattaneet vaikutusvaltaansa ja haastavat Yhdysvaltojen kylmän sodan jälkeistä hegemoniaa useilla rintamilla. Euroopan unioni joutuu luovimaan muuttuvien suurvaltasuhteiden keskellä ja kysymään itseltään vaikeita kysymyksiä omasta roolistaan. Tutkijat Barry Buzan ja George Lawson esittävät teoksessaan The Global Transformation: History, Modernity and the […]

13.9.2019

Suorana Brysselistä: INF- sopimuksen päättyminen hiertää Naton ja Venäjän välejä

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa puhutaan juuri nyt. Tällä viikolla Suomen Nato- suurlähettiläs Klaus Korhonen kertoo Naton suhteista Venäjään.  1. Kuka olette? Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen 2. Millä tavoin olette EU-asioiden kanssa tekemisissä? Suomen EU-puheenjohtajuus kiinnostaa Natossakin. Yritämme kertoa siitä. EU-puheenjohtajuus tuo Suomelle […]

15.8.2019

Euroopan neuvoston Venäjä-päätös jakaa Euroopan kahtia

Kiista Venäjän äänioikeudesta Euroopan neuvostossa on jatkunut pitkään. Asiaan saatiin ratkaisu viimein 24. kesäkuuta, kun neuvosto päätti kokouksessaan Strasbourgissa palauttaa Venäjän äänioikeuden äänin 118-62. Tämä aiheutti välittömästi protesteja neuvoston sisällä, kun 220 lisäystä sopimukseen ehdottanut Ukraina sekä sitä tukevat Viron, Georgian, Latvian, Liettuan, Puolan ja Slovakian delegaatit kävelivät ulos neuvoston kokouksesta. Reaktiot äänestystulokseen osoittavat, että […]

4.7.2019

Kiina vahvistaa otettaan itäisestä naapurustosta

Euroopan unionin itäisen kumppanuusohjelman maat nähdään usein alueina, joilla Venäjä ja läntiset instituutiot kilpailevat asemastaan. Näkemys kaipaa kuitenkin päivitystä, sillä lukuisat uudet toimijat ovat saaneet lisääntyvissä määrin jalansijaa idässä viimeisen vuosikymmenen aikana. Euroopan unionin asemaan itäisissä kumppanimaissa vaikuttaa erityisesti Kiinan kasvava kiinnostus aluetta kohtaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana Kiinasta on tullut yhä kunnianhimoisempi toimija maailmanpolitiikan areenoilla. […]

22.3.2019

Euroopan hidas sopeutuminen nopeisiin muutoksiin asettaa haasteita tulevalle vuosikymmenelle

Yhdysvaltojen määrätietoinen vetäytyminen maailmannäyttämöltä luo väljää tilaa kentälle, jota läntiset vastavoimat pyrkivät haalimaan osaksi 2020-luvun uutta voimatasapainoa. Kolmesta suuresta globaalista voimakeskittymästä Euroopan unioni on rakenteellisista ja historiallisista syistä altavastaajana, sillä se joutuu sopeutumaan tilanteeseen, johon sitä ei ole alun perin tarkoitettu. Tämän edellä mainitun uuden tilanteen ominaisuuksia ovat epävarmuus, sääntöpohjaisuuden heikkeneminen, omien intressien ensisijaisuus suhteessa […]

6.1.2019

Venäjän tulevaisuus Euroopan neuvostossa tuo haastetta

Suomi joutuu puheenjohtajakautensa aikana ristiriidan keskelle. Venäjä on uhannut erota Euroopan neuvostosta, mikäli sille asetettuja sanktioita ei peruta. Sanktioiden perumista taas pidetään Krimin valtauksen epäsuorana hyväksymisenä ja kiristykseen alistumisena. Venäjän jäsenyys neuvostossa on tärkeää etenkin sen kansalaisten vaikean ihmisoikeustilanteen takia. Suomen puheenjohtajakausi Euroopan neuvoston ministerikomiteassa alkoi 21.11.2018. Seuraavat kuusi kuukautta Suomi edustaa Euroopan vanhinta ja […]

20.11.2018

The EU’s dependency on Russian energy and the Energy Union

Nord Stream 2 project has raised the question of EU’s energy dependency on Russia. The EU is currently too dependent on Russian energy imports in its energy consumption and there are very few viable options for Russian energy, with the EU’s own Energy Union as the best viable solution to tackle the problem of energy […]

20.11.2018

Disinformaation aikakaudella tavoitteellinen viestintä on olennainen osa EU:n itäistä kumppanuutta

EU:n itäinen kumppanuus täyttää ensi keväänä kymmenen vuotta. Kumppanuusmaat Armenia, Azerbaidžan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä ovat, historiansa, kulttuurinsa ja maantieteensä vuoksi, kaikki enemmän tai vähemmän alttiita Venäjän painostukselle. Kymmenestä kumppanuusvuodesta viittä ovat synkistäneet muun muassa Krimin laiton valtaus ja Itä-Ukrainan konflikti. Ne ovat tuoneet mukanaan huolen disinformaation vaikutuksesta EU:n ja kumppanimaiden suhteisiin sekä ilmiön laajentumisesta […]

18.10.2018

Moldova kahden tulen välissä

Moldova on idän ja lännen välissä tasapainotteleva maa, joka on pitänyt yllä vahvoja suhteita Euroopan unioniin jo vuosia. Se on kuitenkin monella tavalla riippuvainen myös Venäjästä, ja sen yhdentymispyrkimykset Euroopan unionin kanssa ovat viimeaikoina olleet kovassa vastatuulessa. Viimeisin merkki tästä nähtiin viime viikolla, kun maan parlamentti päätti myöhäistää äänestystä EU-integraatiopykälän lisäämisestä perustuslakiin. Moldova on länsieurooppalaisessa […]

16.10.2018

Hybridiuhkien aikakaudella tarvitaan yhteistyötä

Ukrainan sodan jälkimainingeissa hybridiuhat ovat nousseet huolenaiheiksi koko Euroopassa. Helsinkiin avattiinkin hiljattain Euroopan hybridiosaamiskeskus, jonka jäseninä on joukko EU- ja Nato-maita. Keskuksen tarkoitus on toimia strategisena tutkimusyksikkönä. Hybridiuhkiin vastaamiseksi tarvitaankin lisää johdonmukaisuuden ja yhteistyötä.   Laajasti ottaen hybridiuhilla tarkoitetaan erilaisia keinoja, joita sekä valtiot että ei-valtiotoimijat käyttävät koordinoidusti ja systemaattisesti saavuttaakseen omia tavoitteitaan. Hybridiuhkien keinovalikoima […]

8.11.2017