Suorana Brysselistä: Nuoret tulee osallistaa eurooppalaiseen politiikkaan ja vaikuttamiseen myös vaalikauden ulkopuolella

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa juuri nyt puhutaan. Tällä Viikolla College of Europessa opiskelevat Essi Ervasti ja Justus Kiikeri jakavat ajatuksiaan nuorten osallistamisesta eurooppalaisen politiikan ja vaikuttamisen saralla.

Essi Ervasti ja Justus Kiikeri opiskelevat Brysselin College of Europessa

1. Keitä olette?

Olen Essi Ervasti, 25-vuotias eurooppalaisen valtio-opin ja hallintotieteen maisteriopiskelija College of Europessa.

Olen Justus, 25 vuotias Helsingistä kotoisin oleva opiskelija. Olen Eurooppa oikeuden maisteri Leidenin yliopistosta, ja opiskelen tällä hetkellä kansainvälisten suhteiden ja diplomatian tutkintoa College of Europessa Bruggessa.

2. Millä tavoin olette tekemisissä Eurooppa teemojen kanssa?

EU:n tutkimus on opintojeni ytimessä, kuten myös opiskelijatovereillani. Asumme ja opiskelemme yhdessä sekä vaihdamme päivittäin ajatuksia EU:n tilanteesta aina tuoreimpiin Bryssel-juoruihin. Voikin kai sanoa, että arki kuluu EU:ta eläessä ja hengittäessä (Essi).

Olen ollut tekemisissä ”Bryssel teemojen” kanssa varsinkin opintojeni kautta. Vierailin kandivaiheen toisena vuonna Euroopan unionin tuomioistuimessa suorittaessani eurooppalaisen oikeuden johdantokurssia. Päätin lopulta kirjoittaa opinnäytetyöni Euroopan raja- ja merivartiovirastosta. Olen sen jälkeen päätynyt opiskelemaan unionia syvemmin, ja sekä Leidenissä että Bruggessa opiskelijoita ohjataan jatkuvasti tutustumaan Euroopasta käynnissä olevaan poliittiseen ja akateemiseen keskusteluun. Molemmat yliopistot tarjoavat myös paljon tapahtumia, vierasluentoja ja konferensseja Euroopan unionin asioihin liittyen (Justus).

3. Miten kuvailisitte nuorten osallisuutta ja merkitystä Euroopan politiikassa, päätöksenteossa ja keskustelussa? Onko nuorten osallistamisessa tapahtunut kehitystä?

Suomalaisnuorten äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut eurovaaleissa heikko. En kuitenkaan usko, etteikö nuoria kiinnostaisi päätöksenteko ja yhteiskunnalliset ongelmat. Päinvastoin, olen varma että milleniaalit ovat erityisen hyviä etsimään ja arvioimaan saatavilla olevaa tietoa, kommunikoimaan eri kielillä sekä pysymään kartalla maailman tapahtumista, etenkin globaaleista ilmiöistä. Samaan aikaan olen kuitenkin sitä mieltä, että EU voi tuntua hyvin kaukaiselta toimijalta ja että sen tuomat edut, kuten vapaa liikkuvuus ja yhteisvaluutta saattavat tuntua liiankin itsestäänselvyydeltä niiden parissa kasvaneille. Tähän on herätty esimerkiksi Ruotsissa, missä keskustelu EU:sta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta kuuluu koulumaailmaan ja nuoret äänestävätkin aktiivisesti EU-vaaleissa (Essi).

Opintojeni aikana tapaamani ihmiset ovat yleensä kiinnostuneita Euroopasta, mutta poliittinen osallistuminen on ollut vaihtelevaa. Uskon että nuorten mielenkiintoa on kuitenkin nostanut Euroopan unionin viime vuosina saama mediahuomio. Brysselin päätöksenteko voi tuntua kovin kaukaiselta, jos kansallinen politiikkakaan ei kiehdo. Lisäksi monista ei välttämättä tunnu siltä että EU päätöksillä on merkitystä. Siksi olisi hyvä kaventaa kuilua nuorten ja Brysselin välillä opettamalla, miten instituutioiden ja jäsenvaltioiden päätökset vaikuttavat ihmisten elämään. Tätä varten voisi olla hyvä, jos unionista puhuttaisiin vaikka jo yleissivistävän koulutuksen aikana enemmän. Muistaakseni vasta lukiossa pystyy ottamaan ensimmäinen kurssin EU asioista. Lisäksi Euroopan Parlamentin ja nuorten välinen yhteys tuntuu heikolta. On tärkeä ymmärtää, miten demokraattisin keinoin vaikutetaan Euroopan unionissa. Toukokuun vaalien aikainen ”This Time I’m Voting” -kampanja on esimerkki siitä, miten Parlamentti voi kasvattaa näkyvyyttään nuorten keskuudessa. Kanssakäymisen pitää olla kuitenkin jatkuvaa, jotta keskustelua syntyy enemmän (Justus).

4. Mitä Eurooppa ja EU merkitsee teille? (esimerkiksi arvot, ajatusmaailmat, solidaarisuus, vapaus, haasteet, mahdollisuudet)

EU on tuonut lähelle mahdollisuudet työskennellä ja opiskella ulkomailla. Arvostan todella eurooppalaisen yhteistyön perimmäistä tarkoitusta, ja myös edelleen tämän päivän tärkeintä tavoitetta rauhan ja vaurauden ylläpitäjänä ja edistäjänä (Essi).

Olen päässyt opintojeni aikana miettimään paljon Euroopan unionin perusarvoja. Mutta minulle henkilökohtaisesti Eurooppa ja EU on merkinnyt yksinkertaisesti mahdollisuutta liikkua vapaasti ja elää erilaisissa ympäristöissä. Opiskellessani Hollannissa ja Belgiassa olen lisäksi jatkuvasti myös muiden ulkomaalaisten opiskelijoiden ympäröimänä. Tämä tekee sopeutumisesta helpompaa ja avartaa maailmankuvaa (Justus).

5. Onko teillä esimerkkejä siitä miten olette käytännössä vaikuttaneet tai päässeet osallisiksi Eurooppaa koskettaviin asioihin, keskusteluihin tai vaikuttamiseen?

Kandin jälkeen sain tilaisuuden työskennellä Brysselissä, ensin Euroopan parlamentissa ja myöhemmin EU-konsulttitoimistossa. Vuoden aikana näin ja koin, miten kaupunki todella rullaa ja miten päätökset syntyvät lukuisten mutkien kautta. Kokemus myös inspiroi jatkamaan myöhemmin opintoja EU-tutkimuksen parissa (Essi).

Ulkomailla ollessa on hankalaa löytää tapaa olla poliittisesti aktiivinen. Ensimmäisen kerran mahdollisuus tuntui aukeavan vasta viime vaalien alla, kun eräs hollantilaisista ystävistäni kutsui minut Volt Europa -liikkeen tapahtumaan, vaikka en jatkanutkaan puolueen parissa. Keskustelen kuitenkin eurooppalaisesta politiikasta paljon opiskelun yhteydessä. Saa nähdä ketkä täältä Bruggesta lähtevät vaikuttamaan Euroopan asioihin myös käytännössä.(Justus).

6. Miten nuorta sukupuolta voisi voimaannuttaa ja inspiroida eurooppa teemojen ja EU:n suhteen (kiinnostus, vaikuttaminen, kannanotot, aktiivisuus) Mitä hyötyä nuorten osallistamisella on yhteiskunnallisesti ja maailmanpoliittisesti?

On tärkeää muistaa, että nuoret eivät ole yksi ja sama joukko, vaan koostuu erilaisista ihmisistä erilaisineen arvoineen ja ajatuksineen. Uskon siis, että jokainen pystyy löytämään EU-tason politiikasta jotain sellaista, minkä kokee itselleen merkitykselliseksi, puhuttiin sitten ilmastonmuutoksen torjunnasta, ulkomailla reissaavien oikeuksista tai siitä, mitä sarjoja pystyy katsomaan verkosta. EU:n itse pitäisi pyrkiä tavoittamaan nuoret niillä foorumeilla, missä he todella ovat. Lisäksi puolueiden ja poliittisten nuorisojärjestöjen tulisi herättää ja ylläpitää EU-aiheista keskustelua myös muulloinkin kuin EU-vaalien yhteydessä (Essi).

Nuorten keskuudessa voitaisiin keskustella enemmän yhteisistä eurooppalaisista arvoista. Ehkä tätä kautta kiinnostus unionia kohtaan kasvaisi, ja kannanotot ja aktiivisuus lisääntyisivät. Yksi voimaannuttava asia on kielet. Mielestäni niiden opiskelua pitää kannustaa Suomessa, jotta nuorille avautuu lisää mahdollisuuksia kokea Eurooppaa. Lisäksi erityisesti ulkomaalainen media tarjoaa mahdollisuuden rakentaa syvempää ymmärrystä ja kiinnostusta EU-asioista. Suomalaiset uutislähteet eivät usein tunnu antavan kovin kattavaa kuvaa. Jos me suomalaiset nuoret haluamme vaikuttaa tulevaisuuden kansainvälisiin ongelmiin kuten ilmastonmuutokseen, meidän täytyy olla aktiivisesti mukana Brysselissä. Juuri nyt kun EU tuntuu olevan sekä sisäisen ja ulkoisen paineen alla, meidän pitää huolehtia siitä entistä paremmin. Uskon kuitenkin että Suomessa nuoret onneksi näkevät Euroopan mahdollisuutena, eivätkä ongelmana (Justus).

Koonnut: Saara Hietamäki

Kuvitus: Katerina Panina

Artikkelisarjaa on tuettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella

Tagit: Bryssel, Eurooppa, nuoriso, osallisuus, politiikka, vaikuttaminen Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit