Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa puhutaan juuri nyt. Tänään teemana on lobbaus ja sarjassa esittäytyy EU-asioiden neuvonantajana vaikuttava Petja Piilola.
1.Kerro taustastasi
Kansainväliseen ja EU-juridiikkaan keskittyvien opintojeni jälkeen olen toiminut Brysselissä EU-asioiden tiimoilta neuvonantajana monien eri alojen johtaville kotimaisille ja eurooppalaisille yrityksille ja järjestöille.
2. Miten olette työssänne tekemisissä EU-asioiden kanssa?
Seuraan ja analysoin työssäni Brysselin poliittisia ja lainsäädännöllisiä tapahtumia asiakkaidemme, yritysten ja järjestöjen, näkökulmasta. Olen lisäksi henkilökohtaisesti tiiviissä yhteydessä EU-instituutioiden henkilöstöön, ja osallistun eri tavoin asiakkaidemme EU-vaikuttamisen toimenpiteisiin kuten esimerkiksi päättäjätapaamisiin Brysselissä.
3. Missä asioissa tai teemoissa lobbaus näkyy tällä hetkellä eniten Brysselissä?
Tällä hetkellä EU:n toimielimet valmistelevat tulevaa toimikautta, ja samoin Brysselissä lobbaavat tahot keskittyvät suuriin linjoihin ja tulevan viisivuotiskauden poliittisiin painopisteisiin. Loppuvuodesta aloittavan uuden Euroopan komission suunnitelmien selkeydyttyä lobbaustoiminta fokusoitunee näkyvimmin niille sektoreille, joita komissio etupäässä aikoo uudistaa. Näihin varmastikin lukeutuvat muiden muassa liikenne-, energia-, ilmasto- ja digisektorit. Myös uudet yhteiskunnallisesti merkittävät teknologiat, kuten tekoäly, ja niiden vaikutukset esimerkiksi työllisyyteen ja ihmisten yksityisyyteen nousevat varmasti näkyvästi esille tulevissa lobbauskeskusteluissa.
4. Missä lobbaustoiminnan vaikutusten pitäisi mielestänne näkyä Suomen kannalta eniten?
Suomen kannalta erityisen tärkeää on saada äänemme kuuluviin meille elinkeinopoliittisesti merkittävissä politiikan aloissa, kuten metsäasioissa, ja lisäksi eri aloilla, joilla Suomen erityisolosuhteet olisi huomioitava vaikkapa erityispoikkeuksina sääntelyssä. Vuosien varrella esimerkiksi ilmailusektorilla on nähty EU-tason lainsäädäntöä, joka on voinut vaikuttaa keski-Euroopan näkökulmasta järkevältä, mutta Suomessa se on aiheuttanut aivan turhanpäiväisiä miljoonaluokan kustannuksia. Näitä tapauksia yhdistää yleensä se, että valmisteilla olevan lainsäädännön ongelmiin ollaan herätty Suomessa liian myöhään, kun taas esimerkiksi Saksa ja Ranska valvovat tarkasti omia etujaan ja puuttuvat ongelmalliseen lainsäädäntöön heti valmistelun alkumetreillä.
Erityisesti nyt, kun EU:n ratkaistavaksi satelee kasvavalla tahdilla täysin uusia poliittisia kysymyksiä liittyen esimerkiksi tekoälyyn ja muihin uusiin teknologioihin, olisi tärkeää saada Suomen eri sidosryhmiä laajemmin osallistutettua keskusteluisin Brysselissä. Kaikkien jäsenvaltion olosuhteiden ja näkökulmien huomioiminen politiikassa ja lainsäädännössä on haastavaa, ja riskinä on, hiljaisena ja vaatimattomana kansana äänemme jää poliittisissa keskusteluissa marginaaliin.
5. Miten lobbaustoiminta on muuttunut vuosien aikana?
Ilmastokeskustelu on saanut viime vuosien aikana merkittävästi lisää tuulta alleen Brysselissä ja muuttanut poliittista pelikenttää. Siten erityisesti energiapolitiikka on noussut vuosi vuodelta vahvemmin poliittisten keskusteluiden keskiöön, ja yhä suurempi osa päättäjistä haluaa tätä nykyä näkyä ja puhua energia-asioista.
Teknologian kehitys nostaa pöydälle jatkuvasti uusia poliittisia kysymyksiä ja vaikuttaa myös olennaisesti lobbaustoimintaan Brysselissä. Perinteisten energia-, liikenne- ja maataloussektoreiden toimijat ovat vuosien varrella tottuneet analysoimaan politiikan vaikutuksia toimintaansa ja osallistumaan aktiivisesti Brysselin keskusteluihin, mutta nuoremmilla ja nopeammin kasvavilla aloilla useat toimijat ovat vasta viime vuosina heränneet siihen, että Brysselin poliittisilla linjauksilla on heidän toiminnalleen kauaskantoisia vaikutuksia. Niinpä vaikkapa digisektorilla toimijoita on hyvin epätasaisesti edustettuina EU-keskusteluissa. Google on esimerkiksi yksi Brysselin aktiivisimmista lobbareista, mutta monet eurooppalaisittain isotkin digialan toimijat saattavat vielä seurata EU-asioita lähinnä paikallisista sanomalehdistä.
KOONNUT Karoliina Rajala ja Saara Hietamäki
KUVITUS Katerina Panina