Suorana Brysselistä: INF- sopimuksen päättyminen hiertää Naton ja Venäjän välejä

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa puhutaan juuri nyt. Tällä viikolla Suomen Nato- suurlähettiläs Klaus Korhonen kertoo Naton suhteista Venäjään. 

1. Kuka olette?

Klaus Korhonen toimii Suomen Nato-suurlähettiläänä

Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen

2. Millä tavoin olette EU-asioiden kanssa tekemisissä?

Suomen EU-puheenjohtajuus kiinnostaa Natossakin. Yritämme kertoa siitä.
EU-puheenjohtajuus tuo Suomelle kumppanimaana ylimääräistä näkyvyyttä.
Edustuston tehtäviin kuuluu EU:n ja Naton välisen yhteistyön edistäminen.
Olemme Brysselissä päivittäin yhteydessä ystäviimme Suomen EU-
edustustossa.

3. Millaisena näette Naton ja Venäjän tämän hetkisen suhteen? Miksi?

Liittokunnan suhteet Venäjään ovat heikentyneet erityisesti vuoden 2014
alkaneen Ukrainan kriisin seurauksen. Poliittinen vuoropuhelu kuitenkin
onneksi jatkuu.

4. Muuttiko Ukrainan tilanne yhteistyösuhdetta pysyvästi? Millä tavalla?

Ukrainan kriisi ja etenkin Krimin valtaus ovat vaikuttaneet merkittävästi
Naton toimintaan. Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato keskittyi
parikymmentä vuotta rauhanturvaamiseen ja kriisinhallintaan. Euroopan
turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena Nato on palannut juurilleen
jäsenmaidensa yhteisen puolustuksen turvaajaksi. Krimin valtauksen jälkeen
Nato jäädytti kaiken käytännön yhteistyön Venäjän kanssa. Vuodesta 2016
alkaen Naton ja Venäjän välistä poliittista dialogia on kuitenkin jälleen haluttu pitää yllä. Tämän jälkeen Nato-Venäjä-neuvosto on kokoontunut pari kertaa vuodessa.

5. Millaista strategista yhteistyötä olisi mahdollista tulevaisuudessa
toteuttaa?

Natolla ja Venäjällä on yhteisiä turvallisuushuolia kuten terrorismi. Venäjän
yhteistyö yksittäisten Nato-maiden kanssa on jatkunut näissä kysymyksissä
muilla foorumeilla, joten mahdollisuuksia varmasti olisi. Venäjän panosta
tarvitaan myös alueellisten kriisien ratkaisemisessa. Nato – samoin kuin EU
– joutuu kuitenkin muistuttamaan, että normaaliin yhteistyöhön palaaminen
edellyttää Venäjän muuttavan toimintaansa erityisesti Ukrainan kriisissä.

6. Millä tavoin Venäjä haastaa Natoa tällä hetkellä?

Viimeiset kuukaudet Naton ja Venäjän välejä on hiertänyt keskimatkan
ydinohjuksia koskeva INF-sopimus, joka päättyi elokuussa 2019. Kyse on Yhdysvaltain ja Venäjän kahdenvälisestä sopimuksesta
vuodelta 1987, joka on kuitenkin vahvistanut koko Euroopan turvallisuutta.
Nato katsoi julkilausumassaan, että sopimuksen päättyminen on Venäjän
vastuulla, sillä Venäjä on rikkonut sopimusta ohjuskehittelyllään eikä ole
palannut noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita.

Toivon, että tästä ei ala uusi asevarustelukierre vaan että vahingot voidaan
rajoittaa minimiin. On erittäin tärkeää, että Yhdysvaltain ja Venäjän välistä
strategisten aseiden rajoittamissopimusta (START) tavalla tai toisella
jatketaan myös vuoden 2021 jälkeen, jolloin sen voimassaolo päättyy.

 

Koonnut: Saara Hietamäki

Kuvitus: Katerina Panina

Tagit: nato, venäjä, yhteistyösuhteet Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit