Suorana Brysselistä: Horisontti Eurooppa- ohjelmassa myös vallankumouksellisia uusia ulottuvuuksia

Matti Hiltunen toimii Business Finlandilla muun muassa yritystutkimuksen ja innovaatioprojektien parissa

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa juuri nyt puhutaan. Sarjan viimeisessä haastatteussa Business Finlandilla työskentelevä Matti Hiltunen jakaa ajatuksiaan koskien innovaatiopolitiikkaa, Horisontti Eurooppa- ohjelmaa ja tutkimusten osallistumispohjan tasa-arvoa.

1. Kuka olette?

Olen Matti Hiltunen. Työskentelen kansallisella innovaatiorahottajalla, Business Finlandilla, jossa olen ollut tekemisissä muun muassa yritystutkimuksen, innovaatioprojektien ja rahoittamisen kanssa. Olen toiminut Brysselin toimiston vetäjänä viisi vuotta. Business Finland toimii täällä yhdessä Suomen Akatemian kanssa.

2. Millä tavoin olette EU- asioiden kanssa tekemisissä?

Olemme Brysselissä tietyllä tavalla silmät, korvat ja suu. Keskeistä on hyvin ennakoiva tiedonkeruu, verkostoituminen, käytäväkeskustelut, eteenpäin katsova lähestymistapa ja myös Brysselin kuuluisat juorut. On tärkeää pedata vaikuttamisen paikkoja ja osoittaa näkemystä siitä mihin suuntaan innovaatiopolitiikkaa tulee viedä. Olemme osa Brysselin perhettä. Samanlaista tietoa ei ole mahdollista saada esimerkiksi Helsingissä.

3. Mikä on keskeisintä Euroopan tutkimusalueen vahvistamisessa ja osallistumispohjan laajentamisessa?

Konseptina ”European Research Area” on hiljaisuuden jälkeen noussut taas uudelleen pinnalle. On tarvetta uudenlaiselle narratiiville ja potkulle. Suomen puheenjohtajuuskaudella teema on noussut esille, mutta esimerkiksi Saksan kauden aikana teemaan tulee kiinnittää lisääkin huomiota. Keskiössä ovat muun muassa tasa-arvokysymykset, jotta esimerkiksi sukupuolesta tai kansalaisuudesta riippumatta kaikki ovat tasa- arvoisesti mukana tutkimus- ja innovaatiopolitiikassa ja projekteissa. Myös yritykset ovat merkittävässä asemassa tutkimusyhteistyön kannalta. On merkittävää, että koko Euroopan Unionin alueella panostetaan tutkimukseen ja innovaatioihin, jotta alueiden ja maiden välisiä kuiluja saadaan kavennettua ja koko Euroopan kilpailukykyä vahvistettua. Kansallinen panostus on tärkeää, jotta EU ei jää jälkeen suhteessa Yhdysvaltoihin ja itä- Aasiaan.

4. Millaisia kumppanuuksia tarvitaan?

Tarvitaan yhteistyötä yrityskentällä, siten, että yritykset ovat mukana kumppanuuksissa. On olemassa eräänlainen eurooppalainen innovaatioparadoksi: tehdään upeaa tutkimustyötä, mutta tulokset jäävät kaupallistamatta, tai ne kaupallistetaan Yhdysvalloissa tai Kiinassa. Euroopan pitää olla avoin muun maailman suuntaa. Ei ole syytä toteuttaa linnoittunutta Eurooppaa, missä tehdään vain keskenään eristyksissä. Tarvitaan reilulla yhteistyöllä tapahtuvaa kumppanuutta kolmansien maiden kanssa. Myös Horisontti- Eurooppa puiteohjelmassa on instrumenttina kumppanuus, millä tarkoitetaan alakohtaisia alueittaisia kumppanuuksia esimerkiksi lääketieteen ja digiteollisuuden saralla.

5. Millainen merkitys Horisontti Eurooppa ohjelmalla on? Mitä alkuvuosi 2021 pitää sisällään kyseisen ohjelman, tutkimuksen ja innovaatioiden saralla?

Merkittävänä tekijänä on budjetti. Jatkokeskustelu siirtyy Kroatian puheenjohtajuuskaudelle. Ohjelma tulee saada täyteen vauhtiin ja kotimaisten toimijoiden tulee valmistautua, jotta ei myöhästy liikkeellelähdöstä. Sanotaan, että kyseessä ei ole revoluutio vaan evoluutio, mutta kyllä vallankumouksellisistakin uutuuksista on kyse. Tällä hetkellä pilotoidaan innovaationeuvostoa, joka toimii ikään kuin skaalauskoneena parhaille yrityksille. Myös missiot edustavat uudenlaista lähestymistapaa. Missiot ovat hyvin mitattavia ja selkeitä tavoitteita, kuten esimerkiksi syöpäkuolleisuuden puolittaminen aikaan X mennessä.

6. Mikä on keskeistä Euroopan tieteellisen johtajuuden ja laadukkaan osaamisen ja taitojen kehittämisen kannalta?
Riittävät rahalliset panostukset. On tärkeää saada sisämarkkinat toimimaan hyvin. Tällä hetkellä ne ovat varsin fragmentoituneet esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Julkisen rahoituksen kriteerinä tulisi olla myös laatu. Kuka haluaa ostaa melko hyvän syöpälääkkeen, jos jossakin muualla on tarjolla se kaikkein paras syöpälääke?

Koonnut: Saara Hietamäki
Kuvitus: Katerina Panina

Artikkelisarjaa on tuettu ulkoministeriön Eurooppatiedotuksen tuella

Tagit: horisonttiEurooppa, innovaatiopolitiikka, kumppanuudet, tutkimus Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit