Suorana Brysselistä: Euroopan teknologinen edelläkävijyys pohjaa erityisesti tekoälyyn

Suomen käynnissä olevan EU-puheenjohtajakauden ajan esittelemme parin viikon välein Brysselissä vaikuttavia henkilöitä ja tiedustelemme heiltä, mistä kaupungissa juuri nyt puhutaan. Tällä viikolla digitalisaatio aiheisiin kysymyksiin vastaa EK:n Brysselin toimistolla asiantuntijana toimiva Ilari Kallio.

EK:n asiantuntija Ilari Kallio seuraa muun muassa sisämarkkinoita ja uusien teknologioiden regulaatiota

1. Kuka olette?

Ilari Kallio, asiantuntija EK:n Brysselin toimistolla.

2. Millä tavoin olette EU-asioiden kanssa tekemisissä?

Työajastani noin 90 % liittyy välittömästi EU-asioihin ja loput 10 % nekin välillisesti. Seuraan, mitä EU-koneistossa tapahtuu sisämarkkina-, sosiaali- ja veroasioissa, sekä vien Suomen elinkeinoelämän viestejä virkamiehistölle, poliittisille päättäjille ja muille sidosryhmille.

3. Millaisena näette Euroopan digitaalisen tulevaisuuden? (haasteet, mahdollisuudet, kilpailijat)

Itse olen luottavaisen toiveikas, vaikka Euroopan digitaalinen tulevaisuus voisi olla valoisampikin. Meillä on runsaasti korkean tason osaamista ja noin 500 miljoonan* ihmisen sisämarkkinat ovat jokaisen yrityksen ulottuvilla. Yritysten kasvun tiellä on kuitenkin esteitä, joiden raivaamiseen EU:n ja jäsenmaiden tulisi keskittyä. Näitä ovat erityisesti kansalliset lait ja hallinnolliset vaatimukset, jotka estävät digitaalisten palveluiden liikkumisen rajojen yli, sekä rahoituksen saatavuus yrityksen eri kasvuvaiheissa ja monipuolisten rahoituskanavien rakentaminen. Nämä seikat vaikuttavat osaltaan siihen, miksi monet yritykset lähtevät hakemaan kasvua USA:sta tai Aasiasta. Viime vuosina vahvasti pinnalle on noussut digitaalisten palveluiden käyttäjien yksityisyys, jonka turvaamisessa EU on kiistatta osoittanut kehityksen suunnan. Riskinä on, että sama malli pyritään kopioimaan vaikka tekoälyn kehittämiseen, jolloin lopputulos voi olla juuri päinvastainen kuin lainsäätäjä on ajatellut ja Eurooppa putoaa kelkasta.
*Brexit-varauma, 31.10. jälkeen EU-populaatio saattaa olla enää noin 440 miljoonaa.

4. Onko Eurooppa teknologiainnovaatioiden edelläkävijä? (Miksi? Miten edelläkävijyys voidaan saavuttaa tai miten sitä voidaan ylläpitää?)

On ja ei. Välillä kuulee sanottavan, että rauta (hardware) tulee nykyään Aasiasta, palvelut ja softa USA:sta ja regulaatio EU:sta. Toisaalta yleinen tietosuoja-asetus GDPR on kannustanut yrityksiä ottamaan tietosuoja-asiat huomioon tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa. Eurooppalaiset yritykset ovat maailman kärjen joukossa jo nyt, kun puhutaan vähemmän näkyvyyttä saavista aloista kuten B2B-puolen tekoälyratkaisuista. Edelläkävijyyttä voidaan tavoitella ja edistää mm. investoimalla TKI-toimintaan sekä lisäämällä yritysten ja korkeakoulujen yhteistyötä läpi EU:n. Erilaiset kokeilut tulisi sallia rajoitetusti myös silloin, kun ei ole aivan selvää, miten olemassa oleva lainsäädäntö niihin suhtautuu.

5. Millaiset asiat tulee ottaa huomioon kyberturvallisuudessa?

Kun kyberturvallisuudesta puhutaan, heikoin lenkki on aina käyttäjä. Verkossa toimivien palveluiden, IoT-tuotteiden ja muiden kyberhyökkäyksille alttiiden kohteiden suojauksesta on toki syytä huolehtia. Kyberturvallisuutta edistetään tässä vaiheessa tehokkaammin yksinkertaisesti valistamalla käyttäjiä perusasioista kuin sääntelemällä sitä, millaisia teknisiä ratkaisuja kuluttajatuotteilta edellytetään.

Koonnut: Saara Hietamäki
Kuvitus: Katerina Panina

Tagit: digitalisaatio, innovaatiot, kyberhyökkäykset, kyberturvallisuus, teknologia Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit