Pohjoista viljaa?

Kuten Viikate lauloi kappaleessaan, pohjoista viljaa täällä taitetaan. Kysymys kuuluukin, paljonko siitä maksetaan? Suomen asema maataloudessa pohjoisena EU-maana on huomattavan erilainen verrattuna eteläisen Euroopan maihin, joten on aiheellista kysyä, miten unionin maataloustukien viimeaikaiset muutokset vaikuttavat Suomen maatalouteen.

Maataloustuet ovat unionissa voimakkaan aluepoliittinen kysymys. Ydintalvet eivät kalistele peitsiään etelässä, joten siksi onkin hyvä, että unionin maataloustukia voidaan täydentää kansallisilla tuilla pohjoisessa, jossa vielä näin ainakin toistaiseksi ennen ilmastonmuutosta tapahtuu. Tärkein kansallisista tuista on niin sanottu pohjoinen tuki, jota voidaan maksaa Suomen EU-liittymissopimuksen ja sitä täydentävien komission päätösten nojalla. Liittyessään EU:hun Suomi neuvotteli oikeuden antaa kansallisia tukia maan pohjoisosassa, jotakuinkin 62 leveysasteen pohjoispuolella. Tuen tavoitteena on säilyttää alueen tuotanto, kehittää tuotantorakennetta, mahdollistaa tuotteiden markkinoille pääsy ja lisäksi parantaa ympäristönsuojelua ja maaseudun elinvoimaisuutta. Pohjoisen viljan lisäksi tuetaan myös pohjoista maidontuotantoa, eläinyksikköjä ja kasvihuoneita. Pohjoisen tuen lisäksi myös eteläiselle Suomelle ja sokerijuurikkaalle on olemassa kansallinen tukensa.

Kansallisen tuen merkitys näyttäisi kasvavan lähiaikoina entistä suuremmaksi. Komissio on ilmoittanut kaavailevansa maataloustukiin viiden prosentin leikkauksia seuraavalla budjettikaudella (2021–2027), mutta mikäli leikkausten määrä lasketaan kiintein hinnoin, tarkoittavat leikkaukset todellisuudessa jopa 15 prosentin leikkausta EU:n maataloustukiin, kun Iso-Britanniaa ei oteta huomioon. Suunnitellut leikkaukset ovat kuitenkin jo aiheuttaneet huomattavan määrän kritiikkiä eri puolilla Euroopan unionia, ja esimerkiksi Ranska on ilmoittanut vastustavansa leikkauksia.

Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että leikkaukset ovat kohdistumassa selkeästi enemmän varsinaisten maataloustukien sijaan maatalouden ympäristötukiin. Brexitin jälkeen ei ole kaikki kohdallaan. EU:sta yksi jäsenvaltio uupuu, eikä oikein jaksa toinenkaan, sillä Brexit aiheuttaa huomattavan loven unionin budjetille. Suomessa kärsijäksi joutuu erityisesti maaseudun ympäristöohjelma. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton puheenjohtaja Juha Marttila on jo lausunut, että mikäli tuet toteutuvat, tulee Suomen tinkiä huomattavasti maatalouden ympäristönsuojelu- ja ilmastotavoitteista.

Näyttääkin siis siltä, että tulevaisuudessa Suomessa tulee rakentaa maataloustukia entistä enemmän kansallisten tukien varaan. Viime viikot osoittavat, kuinka ilmasto on muuttumassa: mikäli tulevienkin vuosien keväiden silmut uhkaavat jäädä meillä myös silmuiksi tai aamukaste jää nousematta pihlajan lehtiin pitkien sateettomien aikojen aiheuttaman kuivuuden takia, eivät maatalojen isännät ja emännät saa ansaittua leipäänsä tai tuotettua meille leipää pöytään. Jotta pohjoista viljaa halutaan tuottaa myös jatkossa, on ruoantuotantoa tuettava sekä kansallisesti että EU:n tasolla, jotta maanviljelijöillä säilyisivät intressi ja mahdollisuudet harjoittaa ruoantuotantoa myös jatkossa. Kun otetaan huomioon myös tuki harvaan asutuille ja alikehittyneille alueille, kuluu EU:n varoista reilusti yli puolet maatalouteen. Täten voidaan pitää ymmärrettävänä, että taloudellisen tilanteen parantamiseksi on maatalousbudjettiin tehtävä muutoksia. Sitä ei kuitenkaan voi pitää ymmärrettävänä, että budjettileikkausten lisäksi kiristetään ehtoja, joiden täyttyessä viljelijälle voidaan tuki myöntää.

Viljelijät joutuvat siis tekemään enemmän saadakseen vähemmän. Mikäli maataloustukimuutokset menevät läpi, voivat viljelijät kokea taloudellisen tilanteen muutoksen seurauksena joutuneensa haaskalintujen saalistuksen kohteeksi. Jotta meille on tarjolla pohjoista viljaa aina vaan, vaikka maataloustuista leikataan, on asiaan puututtava kansallisella tasolla.

TEKSTI Terhi Raikas

KUVA Helena Raikas

 

Kirjoittaja on valmistunut juristi ja venäjän kielen kääntäjä. Hän on erityisen kiinnostunut kirjoittamaan EU:n itäsuhteista ja ympäristökysymyksistä.

Tagit: maatalous Kategoriat: Artikkelit, Nostot
share TWEET PIN IT SHARE
Aiheeseen liittyvät artikkelit