Ovatko komissaarit poliitikkoja vai virkamiehiä? Seitsemän nopeaa kysymystä Jutta Urpilaiselle

Eurooppanuorten perustajajäsen Jutta Urpilainen on aloittamassa Suomen seuraavana EU-komissaarina marraskuun alussa. Kokkolalaislähtöisen entisen valtiovarainministerin täytyy vielä vakuuttaa mepit osaamisestaan ennen asettumista komission Berlaymont-rakennukseen. Tenttasimme Urpilaista komissaarin tehtävistä ja EU:n talousnäkymistä elokuun Linnaseminaarin yhteydessä.

Ovatko EU-komissaarit poliitikkoja vai virkamiehiä?

Tietty virkamiesmäisyys syntyy siitä, ettei komissaarien tehtävänä ole toimia yksittäisten jäsenmaiden edunvalvojina vaan katsoa EU:n kokonaisetua ja edistää tasapuolista kehitystä koko unionin alueella. Komission aloiteoikeus lainsäädännössä kuitenkin tarkoittaa, että se käytännössä asettaa lainsäädännöllisen agendan ja käyttää siten merkittävää valtaa EU:n poliittisen tulevaisuuden visioimisessa. Lisäksi komissaarinimitykset vahvistaa vaaleilla valittu parlamentti.

Valtionvarainministerinä olit eurokriisin silmässä. Mitä tuo kokemus opetti?

Opin monenlaisia asioita, muun muassa sen, että ison kriisinkin keskellä EU:ssa kyetään tekemään päätöksiä ja toimimaan yhteiseksi hyväksi. 

Talouden näkymät ovat nyt heikommat kuin pitkään aikaan. Onko EU poliittisesti ja taloudellisesti tarpeeksi kestävä seuraavaa kriisiä varten?

Brexit on osoittanut, että jäsenmailla on tiukan paikan tullen kykyä ja halua poliittiseen yhtenäisyyteen. Poliittisen kestävyyden kannalta vaikeasti ennakoitavia haasteita ovat mahdolliset sisäpoliittiset kriisit, jotka pahimmillaan heijastuvat EU-tasolle.

Pankkisektorin riskeistä on nyt realistisempi kuva kuin eurokriisin alla, ja pankkien vakavaraisuuden parantamiseksi on luotu yhteisiä pelisääntöjä ja valvontaa. Vaikka pankkiunionin viimeistely onkin vielä kesken, on EU talouskriisin jälkeen luotujen työkalujen ansiosta vahvempi kuin ennen viime eurokriisiä.

Entä pitkä aikaväli: Mitkä ovat Euroopan kolme suurinta taloudellista haastetta tulevina vuosikymmeninä?

Ensimmäisenä ilmastonmuutos, aikamme suurin yksittäinen uhka, jolla on runsaasti suoria ja epäsuoria sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia. Toisena maanosamme pysyminen mukana alati kiristyvässä globaalissa kilpailussa uusista teknologioista ja innovaatioista. Kolmantena väestön ikääntymiseen ja osaamistason ylläpitämiseen liittyvät haasteet, joihin vastaaminen vaatii jäsenmaissa rakenteellisia uudistuksia ja tulevaisuusinvestointeja.

Miten EU:n pitäisi alkaa luoda suhteita Iso-Britanniaan, jos Brexit toteutuu lokakuun lopussa?

Paljon riippuu siitä, hyväksyykö Iso-Britannia EU:n kanssa neuvotellun erosopimuksen vai toteutuuko sopimukseton Brexit. Mikäli sopimukseton Brexit toteutuu, Iso-Britanniasta tulee suhteessa EU:hun ns. kolmas maa ja käytännössä kaikkien kauppaa, liikkumista ja muuta yhteistyötä koskevien, EU:ta sitovien sopimusten soveltaminen Isossa-Britanniassa loppuu. Tällöin suhteet on rakennettava uudelleen melkeinpä tyhjästä.

Miten valmistaudut uusiin tehtäviin ennen komissaarina aloittamista?

Komissaarinimitystä ja uuden komission aloitusta edeltävät Euroopan parlamentin kuulemiset, joissa ehdokkaiden on vakuutettava mepit sopivuudestaan tehtävään ja omaan salkkuunsa liittyvästä asiaosaamisesta. Komission salkkujaosta, siis komissaarien välisestä työnjaosta, päättää komission tuleva puheenjohtaja. Kun oma salkkuni selviää, valmistaudun kuulemiseen perehtymällä sen tehtäväkenttään, haasteisiin ja lainsäädäntöaloitteisiin.

Komissaarina pääset kokoamaan itsellesi oman esikunnan. Mitä asioita johtajan tulee ottaa huomioon valitessaan lähimpiä avustajiaan?

Hyvä tiimi muodostuu erilaisista ihmisistä, jotka täydentävät toisiaan ja tuovat erilaisen osaamisensa käyttöön.

TEKSTI Juuso Järviniemi
KUVA Pekko Korvuo

Tagit: euroopan komissio, jutta urpilainen Kategoriat: Artikkelit, Nostot, Tulevaisuus
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit