Nationalismista kohti federalismia

Taloustutkimus selvitti Eurooppanuorten toimeksiannosta suomalaisnuorten mielipiteitä ja asenteita EU:ta kohtaan. Tulos oli, että suurin osa nuorista kokee EU-jäsenyyden myönteisenä. Samaan aikaan nationalismi kuitenkin nostaa päätään Euroopassa, mikä saa monet valtiotieteilijät ennustamaan synkkiä aikoja Euroopan unionille. Miten EU:n ”suurin uhka” voitaisiin kääntää sen suurimmaksi voimavaraksi?

Nationalismi nostaa monella mieleen punaisen hätävalon, jonka taustalla näkyy Donald Trump huutamassa ”America first” -iskulausetta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa nationalismi on ollut runsaassa käytössä viime vuosina, jopa liian runsaassa. Termiä käytetään tietämättömän huoletta synonyyminä esimerkiksi sanoille fasismi, kansallissosialismi ja jopa rasismi. Eroa nationalismin ja äärinationalismin välille ei juurikaan luoda.

Sanakirjamääritelmältä nationalismi on omaa kansaa korostava aate. Nationalistisessa aatteessa ihmiset jaetaan erillisiin kansoihin esimerkiksi uskonnon, kielen ja historian mukaan. Nationalismin pääajatus on se, että kansat voidaan erottaa valtiorajoin ja jokaisella kansalla tulisi olla oma valtio. Nationalismin seurauksena voidaankin pitää monien nykyisten valtioiden, kuten Suomen, syntyä.

Miten nationalismi sitten näkyy nykypäivänä? Vielä muutama vuosi sitten joku olisi voinut todeta, että nationalismi alkoi olla kuollut aate, jolle ei enää löytynyt kannattajia, osittain globalisaation aikaansaaman muutoksen vuoksi. Toisaalta ehkä juuri siksi nationalismi on viime aikoina kokenut uudenlaisen heräämisen.

Tällä hetkellä suurimpana uhkana EU:n tulevaisuudelle nähdään äärinationalistiset, EU:sta eroa vaativat puolueet ja järjestöt. Brexitin jälkeen yhä useammassa jäsenmaassa on alettu keskustella kansanäänestyksen järjestämisestä koskien maiden EU-jäsenyyttä. Brexit-äänestyksen jälkimainingeissa mikään maa ei toistaiseksi ole vielä edennyt kansanäänestykseen asiasta. Puolueet, jotka ovat EU-vastaisia ovat usein hyvin nationalistisia ja korostavat oman valtionsa sekä kansansa ainutlaatuisuutta, ja samalla hakevat erottelua oman sekä muiden kansojen välille. Nationalismi ei itsessään ole haitallinen aate, vaan omaa kansallista identiteettiä rikastava ja kantava voima. Jos siihen lisätään erottelu ja mahdollisesti  vihamielisyys muita kohtaan, luo se kansainvälisiä suhteita haittaavan voiman.

Matka kohti yhtenäisyyttä

Tutkimus, jossa käytiin läpi suomalaisnuorten asenteita EU:ta kohtaan, oli tulosten kannalta hyvin selkeä. Vain 15% vastanneista koki olevansa eri mieltä väittämän ”EU-jäsenyys on Suomelle hyvä asia” kanssa. Tästä voitaisiin päätellä, että suurin osa suomalaisista nuorista ei koe EU:ssa olemista omaa kansallista identiteettiään uhkaavaksi seikaksi. Päinvastoin, 68% vastanneista koki omaavansa paljon yhteistä eri Euroopan jäsenmaissa asuvien samanikäisten nuorten kanssa.

Nuorten asenteita EU:ta kohtaan on tutkittu ympäri Eurooppaa ja usein ne ovat olleet samankaltaisia. EU:n jäsenmaiden nuoret kokevat oman valtionsa kuulumisen EU:hun positiivisena asiana ja löytävät yhtäläisyyksiä muiden EU:n nuorten kanssa. Samalla on kuitenkin todettu, että jos samantyyppisiä kyselyitä tehtäisiin vanhemman sukupolven kanssa, saattaisivat tulokset olla hyvinkin erilaiset.

Voisiko Eurooppa olla lähitulevaisuudessa valmis muutokseen, jossa yhden valtion identiteetin sijasta korostettaisiin yhteistä eurooppalaista identiteettiä – jonka monet eurooppalaiset nuoret ovat jo sisäistäneet? Yhteisen eurooppalaisen identiteetin korostamista ei tulisi asettaa vastakkain yksilön omaa valtiota kohtaan tunteman ylpeyden kanssa. Monikulttuurisuuden sijaan voitaisiin puhua interkulttuurisuudesta – kulttuurista, joka sisältää eri kulttuureita, jotka pystyvät toimimaan yhteistyössä. Kulttuurien välillä vallitsevien eroavaisuuksien sijaan voitaisiin korostaa yhdistäviä tekijöitä. Euroopassa vallitsevat aatteet, lait ja arvot ovat muodostuneet dynaamisessa vuorovaikutuksessa. Tämä voisi olla lähtökohta, josta voitaisiin lähteä rakentamaan federalismia.

Miten eurooppalainen, jäsenmaiden rajat ylittävä, nationalismi toimisi? Esimerkiksi siten, että samalla kun Suomessa oltaisiin ylpeitä Kalevalasta ja suomalaisista kansallismaisemista, tunnettaisiin ylpeyttä Euroopassa keksitystä vallan kolmijakoperiaatteesta ja demokratiasta. Euroopan unionin jäsenmaat hyötyvät yhtenäisestä unionista sekä valtio- että unionitasolla. Harva Euroopan valtio pystyisi ajamaan omia asioitaan kansainvälisellä tasolla yhtä luontevasti ilman kuulumista Euroopan unioniin. Jotta jokainen EU-maa saisi ansaitsemansa suojan, tarvitaan Euroopan unioni, joka on sisältä yhtenäinen ja hallinnollisesti toimiva. Toimiva EU luo myös kansalaisten keskuudessa turvaa ja yhtenäisen EU:n on myös helpompi torjua mahdollisia turvallisuusuhkia.

TEKSTI Nea Baarman

KUVA Burst.shopify.com

 

Kirjoittaja on yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta ja liberaaleista arvoista kiinnostunut opiskelija Helsingistä. Hänen aiheensa keskittyvät laajaan kestävään kehitykseen.

Tagit: eurooppalainen identiteetti, federalismi, nationalismi Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit