Moldova kahden tulen välissä

Moldova on idän ja lännen välissä tasapainotteleva maa, joka on pitänyt yllä vahvoja suhteita Euroopan unioniin jo vuosia. Se on kuitenkin monella tavalla riippuvainen myös Venäjästä, ja sen yhdentymispyrkimykset Euroopan unionin kanssa ovat viimeaikoina olleet kovassa vastatuulessa. Viimeisin merkki tästä nähtiin viime viikolla, kun maan parlamentti päätti myöhäistää äänestystä EU-integraatiopykälän lisäämisestä perustuslakiin.

Moldova on länsieurooppalaisessa keskustelussa harvoin mainittu maa, joka käytännössä painui unholaan vuonna 1992 kun Transnistrian sodassa solmittiin tulitauko, jonka seurauksena maahan syntyi separatistinen Transnistrian alue ja sen myötä jäätynyt konflikti, joka etsii ratkaisuaan edelleen. Tulitauon seurauksena itsenäiseksi julistautunut ja monin tavoin neuvostomenneisyydessä elävä Transnistria nauttii Moskovan poliittista, taloudellista ja sotilaallista tukea. Muun muassa venäläisen öljy-yhtiö Gazpromin Transnistriaan “ilmaiseksi” toimittama kaasu ja siitä Moldovalle aiheutunut velka on yksi tekijöistä, joka kiristää Moldovan ja Venäjän välejä.

Venäjän vaikutus tai kiistat sen kanssa eivät ole estäneet Moldovaa tavoittelemasta yhdentymistä Euroopan unionin kanssa. Moldova jakaa rajan EU:n jäsenvaltioihin lukeutuvan Romanian kanssa, jonka kanssa sillä on myös paljon yhteistä historiaa, kulttuuria sekä kieli, jonka vuoksi sen lähentymistä EU:n kanssa on usein pidetty jopa helpompana kuin muiden, aikoinaan Neuvostoliitosta itsenäistyneiden maiden liittymistä. Moldova liittyi EU:n itäiseen kumppanuusohjelmaan vuonna 2009, ja vuonna 2014 se solmi EU:n kanssa assosiaatiosopimuksen, jonka seurauksena se loi vapaakauppa-alueen EU:n kanssa sekä  sitoutui uudistuksiin, joiden pyrkimys on ratkoa vakavia ongelmia joita maalla on muun muassa demokraattisten instituutioiden ja oikeuslaitoksen toiminnassa, sekä kiihdyttää taloudellista ja poliittista integraatiota EU:n kanssa. Näiden uudistumistavoitteiden toteutuminen on osoittautunut hitaaksi ja uudistumispyrkimyksistään huolimatta Moldova on edelleen yksi Euroopan köyhimmistä maista ja kärsii laajoista korruptio-ongelmista sekä rahanpesusta.

Viime viikolla EU-parlamentin ulkoasiainkomitea julkaisi kriittisen raportin Moldovan kehityksestä. Sen mukaan maa on “oligarkkien intressien vietävissä”, ja sen taloudellinen ja poliittinen valta on keskittynyt pienelle joukolle, jonka vaikutusvalta yltää muun muassa parlamenttiin, poliisiin, oikeuslaitokseen ja mediaan. Raportin mukaan maa on ottanut takapakkia myös oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa, eivätkä sen toimet vaalien läpinäkyvyyden takaamiseksi tai korruption ja rahanpesun ehkäisemiseksi ole olleet riittäviä. Raportin lopputoteamana esitettiin, ettei EU:n pitäisi näistä syistä antaa taloudellista tukea Moldovalle ainakaan ennen vuoden 2019 parlamenttivaaleja.

Moldovan kaksi suuntaa

Uudistusten epäonnistumisesta huolimatta EU-integraatiolla on Moldovassa vahva kannattajakuntansa, joka on pyrkinyt vauhdittamaan uudistuksia ja viemään maata oikeaan suuntaan. Syksyllä 2017 liberaalipuolueiden PDM:n ja PPEM:n jäsenistä koostuva työryhmä laati raportin ja esityksen, jossa ehdotettiin, että maan perustuslakiin lisättäisiin pykälä “lähentymisestä eurooppalaisten demokraattisten arvojen kanssa”, sekä hyväksyttäisiin “eurooppalainen integraatio” valtion strategiseksi tavoitteeksi. Lakialoitetta ideoimassa olleen PDM-puolueen varapuheenjohtajan Marian Lupun mukaan eurooppalaisen integraation lisääminen perustuslakiin ei tarkoittaisi ainoastaan EU-integraation tavoittelemista, vaan eurooppalaisen demokraattisen, poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen kehitysmallin omaksumista.

Esitys sai välittömästi taustalleen laajan tuen, ja sen hyväksyivät sekä maan ministerineuvosto että perustuslakituomioistuin. Myös ensimmäinen vastaisku kuitenkin tapahtui nopeasti, kun maan Venäjä-myönteisenä tunnettu presidentti Igor Dodon ilmoitti viime joulukuussa “tekevänsä kaikkensa”, ettei perustuslakimuutos menisi läpi parlamentissa. Lakimuutoksen oli määrä tulla parlamentin äänestettäväksi viime viikolla, mutta toisin kuitenkin kävi. Suunniteltua äänestystä edelsi tuntikausien mittainen keskustelu, jossa vastakkain asettuivat lakimuutosta tukeva PDM-puolueen johtama hallitseva koalitio, sekä sosialisteista ja liberaaleista koostuva puolueryhmä, joka kieltäytyi osallistumasta äänestykseen, sillä puolueryhmä piti sitä “populistisena geopoliittisena pelinä”. Tämän seurauksena parlamentin puhemies Andrian Candu päätti ehdottaa äänestyksen siirtämistä viikolla eteenpäin, ilmaisten kuitenkin myös huolensa siitä, että aika muutoksen tekemiseen loppuu kesken mikäli äänestystä lykätään liian paljon.

Osansa lakialoitteeseen liittyvässä geopoliittisessa pelissä on myös Venäjällä ja sen johtamalla Euraasian unionilla, jota Venäjä on tarjonnut aktiivisesti vaihtoehdoksi EU-jäsenyydelle muun muassa länsi-Balkanin ja itäisen Euroopan maille. Euraasian unioni on luonteeltaan tulliunioni, joten siihen sisältyy vaatimus siitä, että sen jäsenmaat hyväksyvät yhteisen tullipolitiikan, eikä se muun muassa sen vuoksi sovi yhteen EU:n ja sen vapaakauppa-alueen kanssa.  

Moldova hylkäsi tarjouksen liittyä Euraasian unioniin vuonna 2014, sillä se halusi mieluummin tavoitella yhdentymistä EU:n kanssa. Marraskuussa 2017 maahan kuitenkin valittiin presidentiksi Venäjä-myönteisenä pidetty sosialistipuolueen Igor Dodon, joka on useaan otteeseen esittänyt vastarintansa EU:ta kohtaan ja tavoitellut puheissaan lähentymistä Venäjän kanssa muun muassa vaatien EU-assosiaatiosopimuksen purkamista siitä syystä, ettei EU hänen mukaansa ole tuonut Moldovalle taloudellista hyötyä. Tämän vuoden huhtikuussa Dodon ilmoittikin neuvotelleensa ja solmineensa yhteistyösopimuksen Euraasian unionin kanssa. Moldovan pääministeri Pavel Filip julisti välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ettei sopimuksella ole laillista arvoa. Tästä huolimatta asiat kuitenkin etenivät nopeasti ja heinäkuussa 2018 Euraasian unionin neuvosto myönsi Moldovalle virallisesti tarkkailijajäsenen aseman Euraasian unionissa.

Perustuslakimuutosäänestyksen lykkäämisen jälkeen huolensa Euraasian unionista esitti muun muassa PDM-puolueen Marian Lupu. Hänen mukaansa perustuslakimuutos mahdollistaa sen, etteivät “tietyt voimat pääse viemään Moldovaa tulevaisuudessa kohti Euraasian unionia”, sillä perustuslain muuttamisen jälkeen se edellyttäisi eurooppalaista integraatiota koskevan lisäyksen poistamista perustuslaista. Lakimuutosta kannattavat puolueet ovat huolissaan Euraasian unionista, koska ne uskovat, että sen jäseneksi liittyminen tarkoittaisi kaikkien EU:n kanssa tehtyjen sopimusten purkamista, joten perustuslakimuutos näyttäytyy niille suojakeinona Euraasian unionia vastaan.

Epävarma tulevaisuus

Perustuslakimuutoksen uusi äänestyspäivä on tämän viikon torstaina. Nähtäväksi siis jää, onnistuuko parlamentti tällä kertaa äänestämään asiasta, ja millaisiin lopputuloksiin mahdollinen äänestys päättyy. Varmaa on kuitenkin se, etteivät Moldovan vaikeudet EU-integraation suhteen pääty tähän: maassa järjestetään ensi vuoden helmikuussa parlamenttivaalit, ja muun muassa EU-Moldova-assosiaatiosopimuksen tulevaisuus on riippuvainen näistä vaaleista: presidentti Dodon ilmaisi jo vuosi sitten, että mikäli hänen puolueensa voittaa tulevat parlamenttivaalit, Moldova vetäytyy sopimuksesta.

Moldovan jakautuminen länsimielisiin ja Venäjää tukeviin puoliin ei ole myöskään kadonnut mihinkään, ja Dodonin noustua presidentiksi Venäjä-mieliset ovat saaneet entistä enemmän ääntään kuuluviin. Maata vaivaa huoli Moskovan vaikuttamispyrkimyksistä, eikä Venäjän tukeman Transnistrian tilanne vähennä epävarmuutta maan tulevaisuudesta. Huolimatta maata tällä hetkellä hallitsevasta Eurooppa-myönteisestä hallituksesta, kannatus EU:ta kohtaan on ainoastaan laskenut vuosi vuodelta, ja esimerkiksi huhtikuussa 2017 teetetyn kyselyn mukaan 49% kansasta edusti niin sanottuja “eurasianisteja”, kun taas Eurooppaa kohti suuntautuneiden osuus kansasta oli 45%.

EU-integraation syventyminen riippuu vahvasti myös Moldovan kyvystä tehdä siltä vaadittuja uudistuksia, mutta näiden uudistusten toteutuminen näyttää kyseenalaiselta mikäli EU-integraatio ei saa tuekseen riittävää suurta kansan tukea, ja mikäli maa vetäytyy EU-assosiaatiosopimuksesta vaalien jälkeen. Tulevissa vaaleissa on siis paljon kiinni, ja tällä hetkellä hallitsevat puolueet saattavat olla oikeassa siinä, että niiden vaatima perustuslakimuutos saattaa olla ainoa asia, joka estää maata erkaantumasta täysin eurooppalaisen integraation tieltä.

TEKSTI Paula Minkkinen

KUVA Calvin Hanson / Unsplash

 

Kirjoittaja on Alankomaissa asuva kansainvälisen politiikan ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriopiskelija, joka on kiinnostunut erityisesti turvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvistä teemoista Venäjällä ja muissa entisen Neuvostoliiton alueen maissa.

Tagit: Euraasian unioni, Moldova, venäjä, Yhdentyminen Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit