Mitä nuoret odottavat Suomen EU-puheenjohtajakaudelta?

Suomi aloitti EU:n puheenjohtajamaana 1.7. ja jatkaa ministerineuvoston puheenjohtamista aina vuoden 2019 viimeiseen päivään saakka. Reilun kuukauden aikana puheenjohtajuus on sisältänyt epävirallisia ministerikokouksia, konferensseja ja tuoreiden ministerien vierailuja Euroopan parlamentin valiokuntiin, esittelemään Suomen puheenjohtajakauden tärkeimpiä teemoja.

Näitä teemoja, jotka näkyvät esimerkiksi Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa ”Kestävä Eurooppa – kestävä tulevaisuus” ovat ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Ainakin yksi konkreettinen esimerkki, joka mediassa on huomioitu, on Suomen päätös olla hankkimatta tuhansille kokousvieraille lahjoja tai pj-kauden ilmeellä varustettuja kertakäyttöisiä tuotteita. Aiempina puheenjohtajakausina kertakäyttöisellä ilmeellä varustettuja tuotteita on tilattu aina solmioista termosmukeihin asti. Tällä kertaa Suomi on ohjannut lahjoihin budjetoidut varat kestävän kehityksen projekteihin, joiden työ hyvittää puheenjohtajakauden aiheuttamat lentopäästöt.

Aiemmin mainittujen teemojen lisäksi, Suomi on osittain nostanut nuoret EU-agendalle järjestämällä perinteisesti puheenjohtajakaudella tapahtuvat nuorisokonferenssin heti puheenjohtajuuden ensimmäisinä päivinä. EU:n puheenjohtajamaat muodostavat aina ohjelman kolmen perättäisen puheenjohtajamaan kesken ja tämän hetkinen trio koostuu Romaniasta, Suomesta ja Kroatiasta. Nuoriso ja etenkin nuorisotyön laadun parantaminen on nostettu trion ohjelmaan yhdeksi teemaksi.

Mutta mitä nuoret ajattelevat tästä puheenjohtajakaudesta? Mikä tai mitkä teemat ovat nuorten mielestä tärkeimpiä? Tein kyselyn, jonka jaon Eurooppanuorten aktiivit -Facebook-ryhmään, sekä SAKKI aktiivit -Facebook-ryhmään. Vastauksia tuli yhteensä 13 kappaletta, mutta vastausten laatu paikkasi määrää.

Yleisesti ottaen EU-puheenjohtajakausi kiinnostaa vastanneita, joka on hyvä alku. Moni toivoisi EU:n näkyvän enemmän esimerkiksi mediassa ja toivoo keskusteluun lisää avoimuutta. Toistuvana teemana vastauksissa nousi myös ihmisoikeuksien puolustaminen ja ilmastonmuutokseen liittyvä aktiivinen ja määrätietoinen toiminta. Lisäksi toivotaan, että Suomi ei arkailisi tuoda itselle tärkeitä asioita pöydälle, ja puolustaa rohkeasti omia kantojaan esimerkiksi sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Haluan nostaa kyselystäni kaksi kommenttia, joiden uskon tuovan lukijalle lisäarvoa.

EU:n pitäisi nostaa esille enemmän pakolaiskriittisyyttä, pohtia maiden välistä epätasa-arvoisuutta. EU:n pitäisi tuoda ihmisten arkeen ja koulutukseen osaksi enemmän ilmastonmuutokseen liittyviä ennaltaehkäiseviä asioita, esimerkiksi mitä haittaa ylikulutus teettää.” kommentoi yksi vastaajista. Ylikulutus huolestuttaa myös Tähdistön toimituksen Terhi Raikasta, joka kirjoitti maapallon absurdeimmasta juhlasta, kulutusjuhlasta taannoin tekstissä ”Maailman suurin juhla ja vuosi vuodelta aikaistuva kulutuskrapula”.

Toinen vastaaja pohtii ympäristöteeman irrallisuutta keskustelussa: “Odotan, että vahvojen ympäristöteemojen ympärillä puhuttaisiin myös koulutuksesta. Suomen koulutusjärjestelmää ihaillaan edelleen ympäri maailmaa. Tässä on hyvä sauma tuoda esille ja viedä mietintöihin meillä toimineita koulutusmalleja.” Tämän hetkisessä Euroopan unionin päätöksenteossa koulutuksen 

Vakka tekemäni kyselyn pohjalta ei voi tehdä päteviä johtopäätöksiä, vastauksissa toistuneet teemat, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet, kielivät siitä että nuoret eivät ole piittaamattomia vaan ottavat tulevaisuutemme uhat vakavasti. Nuoria kiinnostaa se, että ihmisoikeudet toteutuvat EU:ssa ja ilmastonmuutokseen puututaan oikeasti, pelkän puhumisen sijaan. Yleisestikin nuorten suhtautuminen EU:hun on positiivista, mutta instituutioviestinnässä sen sijaan on parannettavaa. Miten EU:ssa tehdyt päätökset vaikuttavat minuun? Miksi, miten ja kuinka hyvin nämä toteutuvat Suomen puheenjohtajakaudella? Se selviää todennäköisesti loppuvuodesta, kun EU-puheenjohtajakausi päättyy ja voimme summata yhteen puheenjohtajakauden vaikutukset ja listata Suomen ansioita.

TEKSTI Milla Ristikangas
KUVA Euroopan parlamentti

Kirjoittaja on ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut viestinnästä ja vaikuttamisesta kiinnostunut ilopilleri, jonka sydäntä lähellä on ihmisten ajatukset, kulttuurit ja miltä Eurooppa näyttää nuorten silmissä.

 

 

Tagit: EU-puheenjohtajuus, EU-puheenjohtajuuskausi, nuoriso Kategoriat: Nostot, Yleinen
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit