Opetusministeri Grahn-Laasonen: Kansainvälistyminen ja eurooppalaisuus on itseisarvo mitä ei tule hukata

Eurooppa-päivän aattona maanantaina 8. tokokuuta, juhlisti opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Erasmus+ sekä sitä edeltävien ohjelmien menestyksekästä taivalta eurooppalaisen liikkuvuuden, vuorovaikutuksen sekä keskinäisen ymmärtämisen edistäjinä. Juhlavuoden kunniaksi ministeri esitti 10 teesiään kansainvälisyydestä sekä Erasmus+ -ohjelmasta tapahtumassa, jonka juonsi Eurooppanuorten puheenjohtaja Tuomas Tikkanen. Tähdistö-lehdellä oli seminaarin jälkeen hetki haastatella opetusministeriä vaihto-ohjelmasta sekä muista ajankohtaisista EU-aiheista.

Puheessasi mainitsit Ranskan presidentinvaalien tuloksen. Mitä päällimmäisiä ajatuksia teillä on asiasta?

Avoin liberaali demokratia voitti ja kukisti populismin, mikä antaa uskoa ja toivoa Euroopalle sekä mahdollisuuden lähteä kuromaan kiinni yhtenäisyyttä.

Mikä viesti vaalien tuloksella on Suomelle osana Eurooppaa?

Toivon viesti. Suomelle pienenä maana kansainvälistyminen ja eurooppalaisuus on itseisarvo sekä eräänlainen itsestäänselvyys mitä ei pidä hukata. Me pienenä maana hyödymme eurooppalaisesta yhteistyöstä ja olemme olleet suurimpien hyötyjien joukossa koko EU-jäsenyytemme ajan. Uskon, että näin on myös tästä eteenpäin. Macronin voitto toivottavasti viestii käännekohdasta eurooppalaisessa yhteistyössä ja siitä, että on tahtoa löytää yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja mm. Brexitistä huolimatta.

Mainitsit puheessasi, että eurooppalaiset arvot ovat puolustettavia arvoja. Minkä  tietyn arvon koet olevan suurimman uhan alla?

Suurin uhka Euroopalle tällä hetkellä on nationalismi, populismi ja liian helpot ratkaisut, joilla haetaan pikavoittoja samaan henkeen kuin Amerikassa. Euroopassa Brexit on juuri tätä. Macronin voitto toi tervetullutta helpotusta leviävään tautiin. On vaikea ajatella, että Suomi hyötyisi millään tavalla siitä, että lähtisimme sisäänpäin kääntymisen tielle. Koko Eurooppa on hyötynyt Euroopan unionista ja integraatiosta viimeisten vuosikymmenien aikana rauhan, vakauden ja vaurauden kautta, ja yhteistyö on alati globalisoituvassa maailmassa tie eteenpäin. Kilpailu osaajista kiristyy. Euroopan on myös puolustettava ihmisoikeuksia ja vaalittava suvaitsevaisuutta. Se on koko arvopohjamme.

Mitä ajatuksia tätä vasten herättää samassa hallituksessa istuvan kulttuuriministerin sekä perussuomalaisen puolueen puheenjohtajaksi pyrkivän Sampo Terhon puheet Fixitistä sekä kansanäänestyksestä EU-jäsenyydestä?

Hallitusohjelma on tässä suhteessa erittäin yksiselitteinen. Suomi on Euroopan unionin jäsen ja se on myös meidän perustuslaissamme.  Flirttailu EU-erosta ei sovi yhteen hallitusohjelman kanssa eikä ole Suomelle järkevä tie. Uskon ja toivon malttia tässä asiassa myöskin hallitusyhteistyössä. Suomi on pragmaattinen maa – eri tavalla ajattelevat ihmiset mahtuvat samaan hallitukseen – mutta politiikkamme teemme yhdessä hallitusohjelman pohjalta ja perustuslakia kunnioittaen.

Euroopan unioni on kuitenkin kiistatta elänyt tietynlaista kriisien vaihetta pahimman myrskyn kuitenkin ehkä ollessa nyt takanapäin. Oletko optimistinen EU:n tulevaisuuden suhteen?

Minulla on yleistä taipuvaisuutta aina optimismiin, vaikka tietenkin se on ollut kaikilla meistä koetuksella, niin Brexitin kuin Yhdysvaltojenkin kehityssuuntien kanssa. Macronin voitto voi olla – paitsi itsessään tärkeä – myös symbolisestikin käännekohta, joka osoittaa avoimen liberaalin demokratian voittavan ja uusien ratkaisujen löytyvän yhteistyössä EU:n kehityksen suunnasta.

Kuva: OKM/Katarina Koch

Sitten itse päivän aiheeseen. Mitä sinulle opetusministerinä merkitsee ERASMUS+ vaihto-ohjelma? Puheessasi esitit kymmenen teesiä, joita hieman avasit.

Suomen tulee olla aktiivinen Erasmus-vaikuttamisessa sekä ohjelman kehittämisessä. Tämä koko seminaari oli osoitus siitä, että Suomi on ollut ohjelman iso hyötyjä siitä asti, kun ohjelma aikoinaan luotiin ja kun sitä on kehitetty vuosien varrella. Meillä kotimaassa tulisi asettaa kunnianhimoisia tavoitteita siitä, miten kansainvälisyyttä sekä kansainvälistymisen mahdollisuuksien tasa-arvoa voidaan edistää. Nuorten suomalaisten keskuudessa osa matkustaa ja kansainvälistyy enemmän kuin koskaan sekä syntyy ikään kuin maailmankansalaiseksi, mutta osalle kansainvälistymisen valmiuksien rakentaminen vaati töitä sekä toteutuakseen viisaita koulutuspoliittisia ratkaisuja. Kansainvälistymisvalmiuksien tulisi olla jokaisen nuoren oikeus. Ne ovat tulevaisuustaitoina verrattavissa luku-sekä kirjoitustaitoon, kun niiden arvoa ja merkitystä mietitään tulevaisuuden työmarkkinoilla. Siksi meidän tulisi asettaa konkreettisia tavoitteita, joista yksi on se, että jokaiseen korkeakoulututkintoon sisältyisi kansainvälistymisjakso, joko vaihtona ulkomailla tai sitten kotona tapahtuvana kansainvälistymisenä. Tämän lisäksi kieltenopettamisen aikaistaminen jo ekaluokkalaisille sekä varhaiskasvatuksessa on tärkeää ja tätä tavoitetta kohti ollaankin menossa isolla kokeilulla, joka alkaa syksyllä. Lisäksi toisen asteen koulutukseen eli lukioon, että ammatilliseen koulutukseen pitäisi saada vaihto mahdollisuudeksi jokaiselle. Myös opettajien koulutukseen tulisi lisätä kansainvälistymistä sekä liikkuvuusjaksoja.

Italialaiskirjailija Umberto Eco on sanonut, että Erasmuksen pitäisi olla pakollinen paitsi opiskelijoille, myös työntekijöille. Oletko samoilla linjoilla esittämäsi teesi numero viiden kanssa?

Pakko on lähtökohtaisesti huono kannustin. Lähtisin ennemmin mahdollisuuksien lisäämisestä. Se, että tämä olisi osa opetussuunnitelmia ja tutkintotavoitteita, toisi kansainvälistymisen mahdollisuudet jokaiselle. Ei vain kaikkein innokkaimmille ja niille joilla on varaa tai esim. Perheen tuki.

Vaikka Erasmus+ vaihto-ohjelma kasvatti viime vuonna suosiotaan yli seitsemällä prosentilla (lukuvuonna 2015-2016 vaihtoon menijöitä oli 4580 opiskelijaa), ovat kasvuluvuista huolimatta jotkut opiskelijat kahden vaiheilla vaihtoon lähtemisen kautta mm. Taloudellisista syistä. Onko jotain kannustavaa mitä voisit sanoa sellaiselle opiskelijalle, jota vaihto arveluttaa?

En ole ikinä kuullut henkilöstä, joka olisi katunut päätöstään kansainvälistymisjaksolle ulkomaille menemistä. Opetus-ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoisen vanha viisaus on, että ”ulkomailta ei ole kukaan takaisin tyhmempänä tullut”. Tämä pitää varmasti paikkansa. Kansainvälistymisjaksosta on valtavasti hyötyä, sillä se vahvistaa kielitaitoa ja avaa näköaloja. Ulkomailla oppii uutta ja tutustuu uusiin ihmisiin sekä eri kulttuureihin, minkä kautta oppii myös ymmärtämään eri kulttuureja. Kaiken lisäksi se vahvistaa myöhempiä työllistymisen mahdollisuuksia ja näyttää hyvältä cv:ssä jne. Eli on lukuisia hyviä syitä miksi nuoren kannattaa lähteä vaihtoon. Tietysti on ymmärrettävää, että kynnys voi olla korkealla, jos on matkustellut vähemmän tai jos on taloudellisesti tiukka tilanne. Juuri siksi meillä on vaihtoaika huomioitu myös opintotuessa. Toivonkin, että perheet, kaverit sekä oppilaitokset kokonaisvaltaisesti tukisivat vaihtoon lähtemistä ja nuoret näkisivät sen investointina omaan tulevaisuuteen.

Kuinka paljon opetusministerin tehtäviin kuuluu kansainvälisiä tehtäviä, etenkin kun maailmalla on kova kiinnostus suomalaista koulujärjestelmää kohtaan? 

Kyllä suomalainen koulutusjärjestelmä herättää erittäin paljon kiinnostusta sen tunnetun laadun, oppimistulosten ja koulutuksen tasa-arvon takia. Kansainvälinen vuorovaikutus ja EU-yhteydet vahvistavat myös meidän osaamistamme, voimme oppia myös muualta samalla kun levitämme omia hyviä käytäntöjämme. Emme voi suomalaisina ajatella, että vain meillä on opetettavaa ja annettavaa muille, vaan esim. Joka kerta kun matkustan tai menen EU-neuvoston kokouksiin, niin opin jotain uutta. Ministerin tehtäviini kuuluu se, että matkustelen paljon ja meillä käy viikoittain kansainvälisiä vieraita. Tämä päivä alkoi sillä, että meille tuli vieraaksi Arabiemiraateista iso delegaatio ja olen lähdössä tällä viikolla Italiaan.

Onko vielä lopuksi jotain mitä haluat sanoa meille Eurooppanuorille?

Ensinnäkin Eurooppanuoret on todella hieno järjestö, jolla on vahva missio yhteisestä Euroopasta ja toivon, että te olette yhdessä muiden kanssa avaamassa eurooppalaisia näköaloja Suomessa ja puolustatte Euroopan unionia ja sen arvoja. Toivon, että hyödynnätte täysillä ne mahdollisuudet, mitä myöskin Eurooppanuorten kautta avautuu Eurooppa-osaamisen kehittämisessä ja kansainvälistymisessä. Käyttäkää kaikki osaamisenne hyödyksi, jotta me saamme Suomessa Eurooppa-tietoisuutta lisättyä. Tutustukaa muiden maiden nuoriin ja ajatelkaa isosti.

Yannick Lahti

Kategoriat: Artikkelit
JAA TWIITTAA PINNAA JAA