Miksi meidän pitäisi olla kiinnostuneita Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta?

Suomella alkaa 1. heinäkuuta EU:n puheenjohtajuuskausi, josta on toistaiseksi ollut vähemmän keskustelua kotimaan mediassa. Mitä puheenjohtajuuskausi tarkoittaa ja millaisia mahdollisuuksia se antaa meille?

Tämä tulee olemaan vuosi, jolloin kotimaan politiikassa käydään värikästä kahvipöytäkeskustelua. Meillä on tulossa eduskunta- ja eurovaalit, minkä lisäksi Suomella alkaa 1. heinäkuuta Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajuus. Puheenjohtajuuskaudellaan Suomella on hieno sauma toimia EU:n suunnannäyttäjänä jo senkin puolesta, että puolitoista kuukautta ennen kauden alkamista tullaan valitsemaan uudet Euroopan parlamentin edustajat. Tästä huolimatta Suomen EU-puheenjohtajuus on kotimaan uutisoinnissa toistaiseksi jäänyt soten ja muiden vaalien jalkoihin. 

Puheenjohtajakaudella tarkoitetaan tässä tapauksessa puolen vuoden jaksoa, jolloin yksi EU-maa vastaa jäsenvaltioiden ministereistä koostuvan Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan tehtävästä. Tähän sisältyy esimerkiksi esityslistojen laatiminen, aloitteiden eteenpäin vieminen neuvostossa sekä niiden käsittelyn jatkumisesta huolehtiminen. Lisäksi puheenjohtajamaa edustaa neuvostoa suhteissa muihin EU:n toimielimiin. Helsingissä tullaan järjestämään erilaisia konferensseja ja kokouksia, joissa on mukana EU:n politiikan isoja nimiä, kuten poliitikkoja ja muita EU-vaikuttajia. Tuleva puheenjohtajuuskausi on hyvä, ellei jopa loistava, tilaisuus nostaa Suomelle tärkeitä arvoja ja aiheita keskusteluun. Se tuo meille ihanteellisen tilaisuuden päästä vaikuttamaan myös Euroopan komission viisivuotissopimukseen. Näiden lisäksi Iso-Britannian EU-ero tullaan todennäköisesti saattamaan maaliin Suomen puheenjohtajuuskauden aikana.

Tällä hetkellä EU:n puheenjohtajamaana toimii Romania ja Suomen jälkeen puheenjohtajaksi nousee Kroatia. Tätä kolmikkoa kutsutaan “puheenjohtajakolmikoksi” sillä maat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä 18-kuukautisen suunnitelman teemoista, jotka halutaan nostaa EU-tason keskusteluun. Suunnitelman pohjalta puheenjohtajamaat nostavat esille omaan puheenjohtajuuskauden ohjelmaan teemoja, joita heidän puolen vuoden jaksollaan nostetaan esille.

Suomen ohjelman kolme kärkiteemaa ovat kansalaiset keskiöön, ilmastopolitiikka haltuun ja vahvempi Eurooppa, turvallisempi maailma. Näistä teemoista keskeisimpiä avauksia ovat esimerkiksi nuorten koulutusmahdollisuudet, työttömyyden kitkeminen sekä ostovoiman ja taloudellisen aseman säilyttäminen ennallaan. Näiden lisäksi Suomen tulee edistää puheenjohtajakaudellaan kattavampaa maataloutta ja pitkäjänteisempää maaseutupolitiikkaa, jotta pystyttäisiin paremmin vastaamaan ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin. Suomi toimii myös 2017-2019 Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana ja tämän takia on sitoutunut edistämään EU:n arktista politiikkaa. Ilmastonmuutos, arkisen ympäristön haavoittuvuus, alkuperäiskansojen oikeudet, uusien kuljetusreittien aukeaminen ja arktisen alueen sotilaspoliittinen merkitys muodostavat kokonaisuuden, johon on saatava ratkaisuja.

Suomen ohjelman kolme kärkiteemaa ovat kansalaiset keskiöön, ilmastopolitiikka haltuun ja vahvempi Eurooppa, turvallisempi maailma. Klikkaa ja Twiittaa

Nyt varmaan herää kysymys siitä, miten yksi ihminen voi vaikuttaa EU-tasolla käytävään keskusteluun? Yksi tapa on esimerkiksi äänestää Euroopan parlamentti- ja eduskuntavaaleissa sellaista henkilöä, joka edustaa sinun arvojasi ja lähtee ajamaan niitä aktiivisesti politiikassa. Tällä voi vaikuttaa siihen, ketkä ovat vaikuttamassa EU:ssa meidän asioihimme. Avoin poliittinen keskustelu EU:sta ja siitä millaista politiikkaa Suomi tahtoo ajaa on mielestäni tervetullutta ja siihen pitäisi myös kannustaa. Faktapohjainen ja avoin keskustelu EU:sta auttaa ymmärtämään paremmin EU:n merkityksen ja sen vaikutukset Suomeen. Samalla keskustelu ja tiedon jakaminen voi lisätä kansalaisten kiinnostusta EU:ta ja sen toimintaa kohtaan.

Puheenjohtajuuskausi tuo meille mahdollisuuden konkreettisesti vaikuttaa EU:n puheenaiheisiin ja esillä oleviin teemoihin, mutta miten me hoidamme kautemme on myös kiinni päättäjistämme. Aktiivinen puheenjohtajamaa voi saada aikaan isojakin edistysaskelia. Parhaimmillaan meillä on mahdollisuus saada aikaan pysyviä muutoksia ja herättää keskustelua seuraavan viidenkin vuoden ajaksi niistä aiheista, jotka ovat meille tärkeitä.

TEKSTI Milla Ristikangas

KUVA Euroopan parlamentti

Kirjoittaja on ammatillisesta oppilaitoksesta valmistunut viestinnästä ja vaikuttamisesta kiinnostunut ilopilleri, jonka sydäntä lähellä on ihmisten ajatukset, kulttuurit ja miltä Eurooppa näyttää nuorten silmissä.

Tagit: EU-puheenjohtajuus, euroopan unionin neuvosto, Suomi, vaalit Kategoriat: Artikkelit, Nostot, Pohjoismaat, Vaalit
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit