Kroatia viisi vuotta myöhemmin – mitä kuuluu Euroopan unionin uusimmalle jäsenmaalle?

Entisestä Jugoslavian liittotasavallasta vuonna 1991 itsenäistynyt Kroatia liittyi Euroopan unioniin vuonna 2013. Jäsenyysneuvottelut käytiin keskellä Euroopan velkakriisiä, mutta avoimien rajojen ja markkinoiden tuomat mahdollisuudet olivat talousongelmaiselle ja vahvasti matkailualasta riippuvaiselle Kroatialle suuria houkutteita liittyä unioniin.

Vuonna 2003 alkaneissa jäsenyysneuvotteluissa saatiin vihdoin aikaan sopu kesällä 2011. Neuvotteluja olivat pitkittäneet niin Euroopan unionin Kroatialle osoittamat vaatimukset uudistaa maan lainsäädäntöä ja talousrakenteita kuin Slovenian kanssa käyty kiista merirajasta pohjoisella Adrianmerellä. Lopulta liittymissopimuksen allekirjoittivat presidentti Ivo Josipović ja pääministeri Jadranka Kosor 9. joulukuuta vuonna 2011, minkä jälkeen jäsenyyttä päästiin juhlimaan vuoden 2013 heinäkuussa.

Euroopan unionin jäsenyys on ollut koko Kroatian itsenäisyyden ajan maalle looginen maali, mihin pyrkiä. Kulttuurillisista ja historiallisista syistä Kroatian kansa on aina identifioinut itsensä länteen, Eurooppaan. Jugoslavian sodasta kärsinyt talous taas haki tukea talousunionista.

Jo ennen jäsenyyttä valtio oli sijoittanut infrastruktuuriin ja rakennuttanut satoja kilometrejä moottoriteitä, jotta eurooppalaiset turistit pääsisivät liikkumaan maassa mahdollisimman helposti. Kehitys on auttanut Kroatian matkailusektoria, mutta myös yksipuolistanut sen taloutta kokonaisuutena.

Kroatia allekirjoitti sopimuksen Schengen-jäsenyydestä niin ikään liittymissopimuksen yhteydessä vuonna 2011, mutta on joutunut vielä odottamaan sen voimaantuloa. Euroopan unionia koetellut pakolaiskriisi on aiheuttanut kitkaa Kroatian ja sen naapurimaiden välille, johtaen muun muuassa Unkarin pääministeri Viktor Orbánin hallituksen tekemään uhkaukseen estää Kroatian Schengen-jäsenyyden toteutumisen. Silti Kroatiasta saattaa tulla Schengen-jäsen vielä vuoden 2018 aikana.

Euroopan unionin alueelta tulevat turistit muodostavat ehdottomasti suurimman osuuden kaikista Kroatiaan matkaavista turisteista. Euroopan unionin jäsenyys ei kuitenkaan aiheuttanut heti jyrkkää kasvua Kroatian matkailussa vuonna 2013, vaikka tasaista kasvua on ollut. Maltilliseen kasvuun lienevät vaikuttaneet niin hitaasti toipuva Euroopan unionin talous kuin Schengen-sopimuksen puuttuminen. Kroatiaan kohdistunut turismi kasvoi kuitenkin edellisiä vuosia rivakammin vuosina 2014-2015, jolloin monien Euroopan unionin jäsenvaltioiden taloudet olivat vasta alkaneet toipua talouskriisistä. Syynä tähän voi olla se, että Kroatia on osoittautunut moniin muihin Välimeren maihin verrattuna houkuttelevaksi kohteeksi verrattain matalan hintatasonsa takia.

Monet ovat viime vuosina kuitenkin muuttaneet Kroatian koillisilta alueilta, kuten Slavonian maakunnasta, töiden perässä vauraampiin EU-maihin, kuten Irlantiin, Ruotsiin ja Saksaan. Tämä on aiheuttanut sen, että Kroatia on samalla menettänyt huomattavan osan nuoresta ja kouluttautuneesta työvoimastaan. Maasta poismuutto on ollut, erittäin alhaisen syntyvyyden ohella, toinen merkittävä syy Kroatian väkiluvun laskuun.

Täten Kroatiaa ovat yleistyneen maastamuuton myötä kohdanneet pitkälti samat ongelmat kuin monia muita Etelä-Euroopan maita, mutta samalla se kärsii paljon yleiseurooppalaisemmista ongelmista, joista kärsivät myös vauraammat pohjoisen maat.

EU:sta ja maahanmuutosta apua ongelmanratkontaan

Kroatia voisi pyrkiä ratkomaan valtion sisäisiä ongelmia, kuten korruptiota ja tuotantoteollisuuden tehottomuutta, Euroopan unionin tarjoamalla poliittisella ja taloudellisella tuella. Avoimet markkinat ja rajat voisivat helpottaa kotimaisten tuotteiden pääsyä Euroopan markkinoille. Loppupeleissä avoimuus avaisi Kroatian Euroopalle ja sitä kautta maailmalle, mikä helpottaisi sijoitusten houkuttelemista alueelle. Hyöty jäsenyydestä voisi olla jähmeälle valtiontaloudelle suuri, jos se hyödyntämään sitä.

Siitä huolimatta, että Kroatiasta on helpompi kuin koskaan muuttaa muualle, moni myös muuttaa Kroatiaan. Monien Lähi-idän ja Afrikan maiden epävakaa tilanne saattaa houkutella yhä useampia paremman elämän perässä muuttavia Kroatiaan. Maahanmuutto voisi tuoda kauan kaivattua apua maan kutistuvaan väkilukuun. Aika näyttää, miten käy.

TEKSTI Mauri Vidović

KUVA Unsplash

 

Kirjoittaja on Euroopan alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriopiskelija. Opinnoissaan hän on keskittynyt ihmisten muuttoliikkeisiin.

Tagit: kroatia, schengen Kategoriat: Artikkelit, Nostot
share TWEET PIN IT SHARE
Aiheeseen liittyvät artikkelit