Kolme tapaa kasvattaa europarlamenttivaalien äänestysprosenttia

Europarlamenttivaalien äänestysprosentti on perinteisesti ollut kotimaassa alhainen – eikä Suomi ole ainoa kyseisestä ongelmasta kärsivä Euroopan unionin jäsenmaa. Niin kotimassa kuin Brysselissä pohdintaankin, miten Euroopan unionista voitaisiin tehdä enemmän kansalaisia kiinnostava toimija. Erityisen haastavaksi ongelman tekee se, ettei asiaan ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Kyseessä on siis varsin ”pirullinen ongelma”.

Vuonna 2014 europarlamenttivaalien äänestysprosentti Suomessa oli 39,1%. Historiallisesti europarlamenttivaalien äänestysprosentti on Suomessa pysynyt noin 40 prosentissa. Samalla  kuntavaalien äänestysprosentti on ollut noin 60 prosenttia ja eduskuntavaalien noin 70 prosenttia, mikä osoittaa sen, etteivät europarlamenttivaalit aktivoi kansalaisia äänestämään yhtä ahkerasti kuin muut vaalit. Miten Suomen äänestysprosenttia voitaisiin saada nostettua ja samalla luoda parempi legitimiteetti EU:n poliittiselle päätöksenteolle?

1. Tiedottaminen

Suomen Brysselissä sijaitsevan Euroopan unionin pysyvän edustuston verkkosivustolla kerrotaan, että Suomella on nykyisellään ainoastaan kymmenen pysyvää toimittajaa Brysselissä. Tämä on aivan liian vähän, kun määrä suhteutetaan siihen uutisvirtaan, mitä Brysselistä päivittäin tulee. Lisäämällä suomalaisten toimittajien määrää Brysselissä, voitaisiin suomalaisessa mediassa tuoda esille enemmän Euroopan unioniin liittyviä uutisia. Tällä edesautettaisiin suomalaisten tietoutta Euroopan unionin toiminnasta ja suomalaisten europarlamentaarikkojen työn tuloksista. Kasvattamalla niin positiivisen, neutraalin kuin kriittisenkin uutisoinnin määrää, voitaisiin EU:sta tehdä kansalaisille läheisempi toimija.

2. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen

Yksi EU:n usein esille nostettu ongelma on se, että kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ei ole tarpeeksi, ja toistaiseksi niiden lisäämisessä ei olla päästy juuri puhetta pidemmälle, vaikka luomalla lisää vaikutusmahdollisuuksia voitaisiin saada yhä useammat yksilöt aktivoitumaan EU-asioissa. Toisaalta tällöin voisi käydä myös niin, että uusia vaikutusmahdollisuuksia hyödyntäisivät enimmäkseen sellaiset ihmiset, jotka ovat jo ennestään aktiivisia EU-asioissa. Yksi pohtimisen arvoinen asia on myös se, että vaikutusmahdollisuuksien lisääminen voisi helpottaa myös äärioikeiston edustajien toimintaa. 

3. Euroopan unionin toiminnan selkeyttäminen  

Myös EU:n toimielimien rakennetta sekä niiden päätöksentekoprosesseja selkeyttämällä voitaisiin tuoda ”kaukainen Bryssel” hieman lähemmäksi kansalaisia. Tällä hetkellä monimutkaiset toimielimet eivät houkuttele suurinta osaa ihmisistä tutustumaan niihin.

Toisaalta EU:n integraatio syvenee parhaillaan muun muassa puolustusyhteistyössä. Lisäksi viime aikoina paljon keskustelua on herättänyt se, että tulisiko EU:lla tulevaisuudessa olla esimerkiksi yhteinen valtiovarainministeri. EU:n poliittisen päätöksentekojärjestelmän muuttaminen niin sanottuun “ministerimalliin” voisi tehdä EU:sta selkeämmän rakenteen omaavan toimijan. Tuolloin voisi olla helpommin ymmärrettävissä, millaisilla toimihenkilöillä on valtaa milläkin sektorilla. 

Mikäli onnistumme rakentamaan tulevaisuudessa kansalaisia lähempänä olevan EU:n, voitaisiin useammat ihmiset saada kiinnostumaan EU:n toiminnasta. Tämä voisi puolestaan näkyä vilkkaampana äänestyskäyttäytymisenä europarlamenttivaaleissa. Seuraavat europarlamenttivaalit järjestetään jo vuonna 2019. Sitä ennen tulisi kehittää EU:sta kansalaisia kiinnostava toimija, lisätä kansalaisten vaikuttamiskeinoja ja rakentaa EU:n toimintaa entistä tehokkaammaksi ja ymmärrettävämmäksi.

TEKSTI Jussi Aaltonen

KUVA Unsplash

 

Kirjoittaja on yhteiskuntatieteiden ylioppilas Jyväskylän yliopistosta ja hän erikoistuu politiikan tutkimukseen.

Tagit: europarlamenttivaalit, legitimiteettivaje, äänestäminen Kategoriat: Artikkelit, Nostot
share TWEET PIN IT SHARE
Aiheeseen liittyvät artikkelit