Kestävä kasvu luo kilpailukykyä

Suomen kestävä kilpailukyky on maailman korkeimpia. Koko EU:n kattavilla sisämarkkinoilla pyritään kestävään kasvuun ja globaalin kilpailukyvyn säilyttämiseen.

Kasvua ja kilpailukykyä voidaan tarkastella ja vertailla lukemattomilla mittareilla. Bruttokansantuote lienee näistä kaikkein tunnetuin, mutta myös monia muita mittareita voidaan käyttää apuna arvioitaessa valtioiden vetovoimaisuutta, toimivuutta ja kestävyyttä globaalissa talousympäristössä.

Mittarit tuovat arvokasta tietoa vahvuuksista ja toimivuudestamme suhteessa muihin. Indikaattorit kuvaavat muutosta ja kehitystä ja ne kertovat jotain yhteiskunnan tilasta. Niiden avulla jäsennämme tietoa ja perustamme niihin yhteiskuntiamme koskevia päätöksiä ja politiikkaa. Globaalisti mittareita kokoaa ja tuottaa muun muassa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), Maailman pankki sekä Maailman talousfoorumi.

Kestävyys on kasvun, kehityksen ja kilpailukyvyn avaintekijä. Kestävän kilpailukyvyn maailmanlaajuisen indeksin mukaan Suomen kestävä kilpailukyky on maailman neljänneksi paras.

Kilpailukyvyn kestävyyttä tarkastellaan viiden alaindikaattorin avulla. Ensimmäinen indikaattori on luonnollinen pääoma. Siinä olemassa olevat resurssit, niiden saatavuus ja mahdollinen heikkeneminen merkitsevät. Toiseksi arvioidaan näiden käytettävissä olevien resurssien käyttöä ja hallintaa, kuten luonnonvarojen käytön säännöstelyä ja ilmansaasteiden hallintaa.

Kolmas indikaattori on sosiaalinen pääoma, johon liittyy kansanterveys, turvallisuus, vapaus, tasa-arvo ja tyytyväisyys elämään. Neljäntenä tarkastellaan valtioiden henkistä pääoma, jolla tarkoitetaan kykyä ylläpitää varallisuutta esimerkiksi luomalla työpaikkoja uusien innovaatioiden ja toimialojen avulla.

Viimeiseksi tarkastellaan hallinnon tehokkuutta. Toisin kuin luonnollinen pääoma, joka on annettu, hallinnon tehokkuudella mitataan muuta yhteiskunnallista ja taloudellista kehystä, joka perustuu lakeihin ja sääntelyyn. Tällä mitataan valtion kykyä tehdä kestäviä päätöksiä esimerkiksi infrastruktuurin ja investointien alalla.

Suomessa luottamus, vauraus ja hyvinvointi on jakaantunut laajalle. Tämä tarjoaa vakaan kasvuympäristön taloudelliselle toiminnalle. Meillä on runsaasti inhimillistä hyvinvointia, henkistä pääomaa, vakaat pankit, luotamme viranomaisiin ja meillä on voimakas ja vapaa lehdistö. Olemme menestyneet tutkimuksen, koulutuksen, terveyden, digiteknologian, cleantechin ja energiateollisuuden saralla.

Jotta EU:n globaali kilpailukyky säilyy ja lujittuu, tulee EU:ssa säilyttää tasapaino, vakaus ja todellinen halu löytää yhteisiä ratkaisuja. Klikkaa ja Twiittaa

Suomi on myös osa EU:n sisämarkkinoita, jossa luodaan yhteistä talousympäristöä liiketoiminnan kasvulle vahvistamalla ja yhdistämällä markkinoita. Vahvojen sisämarkkinoiden tarkoituksena on lujittaa EU:n mahdollisuuksia globaalissa kilpailussa maailman muiden talousmahtien, kuten Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa.

Jotta EU:n globaali kilpailukyky säilyy ja lujittuu, tulee EU:ssa säilyttää tasapaino, vakaus ja todellinen halu löytää yhteisiä ratkaisuja. Suomi pääsee hetkeksi johtajan paikalle neuvottelupöydissä, kun se aloittaa heinäkuussa Euroopan neuvoston puheenjohtajamaana. Lisäksi Suomi on aloittanut tammikuussa puolitoistavuotisen puheenjohtajuutensa EU:n korkean tason kilpailun ja kasvun työryhmässä. Työryhmässä käsitellään laajoja horisontaalisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat EU:n kilpailukykyyn. Pääprioriteetteina ovat kestävä kasvu, työn murros, digitaalinen talous ja tekoäly.

TEKSTI Anniina Jaako

KUVA Tapio Haaja / Unsplash

Kirjoittaja työskentelee Suomen EU-puheenjohtajuuskauden koordinaatiotehtävissä. Hän on kiinnostunut kilpailukyvystä, sisämarkkinoista, tieto- ja informaatioyhteiskunnan kehityksestä ja laajalti vaikuttamisen prosesseista.

Tagit: kilpailukyky, Suomi Kategoriat: Vieraskynä
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit