Keskiössä Israel ja Palestiina

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätöksestä Yhdysvaltain suurlähetystö siirrettiin viime toukokuussa Tel Avivista jakautuneeseen Jerusalemiin. Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on ollut tämän vuoksi entistä enemmän esillä viime aikoina. Mikä on EU:n kanta tilanteeseen?

Israelin ja Palestiinan rajakiista juontaa juurensa aina 1800-luvulle. Nykyisellään Palestiina ei ole virallinen valtio vaan se luokitellaan “alueeksi Lähi-Idässä”. Samalla palestiinalaisilla ei ole oikeutusta passiin ja huomattava osa palestiinalaisväestöstä asuu pakolaisina naapurivaltioissa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump viime keväinen päätös tunnustaa Jerusalem virallisesti Israelin pääkaupungiksi ja siirtää Yhdysvaltain suurlähetystö kaupunkiin kuohutti maailmaa. Aiemmin Jerusalemin asemaa Israelin pääkaupunkina ei oltu tunnustettu kansainvälisesti. Samalla kun Israel juhli Yhdysvaltain päätöstä siirtää suurlähetystö, se sai vahvaa kritiikkiä palestiinalaisilta ja monilta valtioilta. Myös EU kritisoi voimakkaasti Trumpin päätöstä. Viime viikolla aihe nousi jälleen keskusteluun, kun Australia tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Maan pääministeri Scott Morrison on kuitenkin todennut, ettei Australia aio siirtää lähetystöään Jerusalemiin ennen kuin olemassa on rauhansopimus.

Jerusalemin  tilanteesta ja alueellisesta hallinnosta ollaan kiistelty jo pitkään, sillä kaupunki on kolmen uskonnon synnyinpaikka. Palestiinalaiset vaativat itselleen itsenäistä valtiota, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem. Nykyään Itä-Jerusalem on osa Palestiinaa, jonka erottaa Israelista iso muuri. Tuntuu siltä, että Jerusalem täten toimii konfliktin symbolina samaan tapaan kuin Berliinin muuri toimi kylmän sodan aikaan.

Itkumuuri Jerusalemissa

Yhdysvaltain rooli on ollut suuri monissa Lähi-idän konflikteissa ja sodissa,  korostuen myös Israelin ja Palestiinan tilanteessa. Obaman kaudella (2009-2017) se ei kuitenkaan harrastanut erityisen aktiivista ulkopolitiikkaa, minkä vuoksi Trumpin kaudella tehdyt kannanotot ja toimet ovat hätkähdyttäneet maailmaa.

Mitä EU voi asemassaan tehdä?

EU:lle suotuisinta on, että tilanne Lähi-Idässä olisi mahdollisimman rauhallinen. Vakaa turvallisuustilanne mahdollistaa EU:n sekä Israelin alueen kaupankäynnin toteutumisen. EU:n kanta Palestiinan alueiden suhteen on pysynyt samana jo pitkään; EU kannattaa kahden valtion mallia, jossa Israelilla ja Palestiinalla olisi kummallakin omat alueensa ja valtionsa. EU kannattaa vuonna 1967 tehtyä rajajakoa eikä muutosta kantaan ole todennäköisesti tulossa.

Mutta miten EU voi ulkopuolisena tahona vaikuttaa Israelin ja Palestiinan tilanteeseen? On jokaisen EU-jäsenmaan oma päätös, tunnustaako Palestiinan omaksi valtiokseen vai ei. Tilanne on hankala, sillä rauhanteon arvellaan sujuvan paremmin, kun kukaan ei tunnusta Palestiinan itsenäisyyttä. Toisaalta tilanne pysyy jäätyneenä, jos yksikään valtio ei tee mitään.

Näkymä Palestiinan puolelta Länsi-Jerusalemiin

Israel on hyvin riippuvainen viennistään EU:n alueelle, joten Euroopan unioni voisi pakotteiden avulla ajaa kahden valtion mallia tukevaa politiikkaa Israelissa. Toisaalta se saattaisi lisätä jännitteitä koko Euroopan ja Lähi-Idän alueella. EU ylläpitää Palestiinan alueella esimerkiksi kouluja Pegasos-rahoilla ja auttaa Gazan alueen uudelleenrakentamisessa. EU:n toimet ovat kohtalaisen pieniä tilanteen laajuuden huomioon ottaen, mutta ne osoittavat tietynlaista tukea Palestiinan alueella eläville.

Israelin ja Palestiinan tilanne on konfliktina hyvin hankala, koska syitä sen takana on lukuisia ja eri osapuolilla on esimerkiksi uskonto- tai kulttuuritaustojensa vuoksi hyvin erilaiset käsitykset tilanteen “oikeudenmukaisesta” ratkaisemisesta. Jännitteet kasvavat ja yhteisen ratkaisun löytäminen vaatisi yhä aktiivisempaa sekä pitkäjänteisempää rauhanvälitystä ja yhteistyötä.

TEKSTI Nea Baarman

KUVAT Nea Baarman

Kirjoittaja on helsinkiläinen abiturientti, jonka tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluvat yliopisto-opinnot ja järjestöaktiivina jatkaminen. Kiinnostuksen kohteinaan hänellä on maailmanpolitiikka sekä erityisesti ihmiset erilaisissa kulttuureissa.

Tagit: israel, lähi-itä, palestiina Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit