Jättääkö Youtube Euroopan?

Euroopan unionin kaavailema tekijänoikeusuudistus on herättänyt paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan. Keskustelussa on ilmennyt myös harmillisia piirteitä. Uhkakuvia on sorruttu liioittelemaan, keskustelu ei ole pohjautunut faktoihin ja uudistuksen tavoitteista on luotu virheellinen kuva. Fakta kuitenkin on, että tekijänoikeusuudistuksen mahdollisia vaikutuksia on vaikeaa arvioida ennalta.

Keskiviikkona 12 syyskuuta 2018, Euroopan parlamentti äänesti täysistunnossaan tekijänoikeusuudistuksesta. Parlamentti oli käynyt keskusteluja aiheesta jo useiden kuukausien ajan ja päätynyt omassa lopullisessa kannassa menemään komission alkuperäistä ehdotusta pidemmälle. Äänestys jakautui siten, että parlamentin ehdotuksen puolesta äänesti 438 ja vastaan 266 eli kanta hyväksyttiin.

Direktiivimuutosten tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt sisämarkkinoille ja antaa eri tason toimijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa oikeuksiaan verkossa. Tällä hetkellä ongelmana on, että verkossa toimivien isojen alustojen, kuten Googlen ja Youtuben on mahdollista hyödyntää muiden luomaa sisältöä maksamatta penniäkään tekijöille.

Pohjimmiltaan direktiivissä kyse siitä, että EU-päättäjät tahtovat suojella luovan alan työntekijöitä ja edistää sitä, että he saisivat kohtuullisen korvauksen työstään. Tällä hetkellä artistit, joiden tuottamaa materiaalia käytetään Youtube-videoissa eivät aina saa korvausta tilanteista, joissa heidän materiaaliaan käytetään.

Tekijänoikeusdirektiivin tarkoituksena on luoda yhteiset pelisäännöt sisämarkkinoille ja antaa eri tason toimijoille yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoittaa oikeuksiaan verkossa. Klikkaa ja Twiittaa

Tubettajat kertovat tilanteen kuitenkin edistyneen vuosien varrella. Youtube tekee nykyään materiaalin sensorointia, joskin jälkikäteen. Esimerkiksi Suomen seuratuin tubettaja Roni Back kertoi A-studiossa 29.11.2018, että Youtuben sensori on tunnistanut että erään hänen videonsa taustalla soi 10 sekunnin ajan tunnetun artistin kappale. Kappale oli soinut radiossa. Tunnistuksen myötä Backin useita minuutteja kestävä ja miljoonan näyttökerran videon tulot kanavoitiin kyseiselle artistille.

Youtube tekee siis jo nykyään sensorointia, joskin jälkikäteen. Se ei ole täydellistä, niin kuin tässä tapauksessa ilmenee, mutta sitä tehdään jo.  Uudessa esityksessä Youtuben tai jonkin toisen alustan tulisi jo ennen julkaisua onnistua tunnistamaan tekijänoikeuksia loukkaava materiaalia. Tehokkaan tunnistustekniikan kehittäminen vaatii paljon vaivaa ja rahaa. Aukottoman tunnistustekniikan kehittäminen sellaiselle materiaalille on haastavaa.

Direktiiviehdotus on herättänyt paljon huolta ja mielipiteitä sekä puolesta että vastaan. Keskustelua on käyty aktiivisesti Twitterissä, Facebookissa ja erilaisilla keskustelupalstoilla. On esitetty, että EU on direktiivin myötä kieltämässä meemit ja että Internet “sellaisena kuin me sen tunnemme” on tulossa tiensä päähän.

Nuorten keskustelufoorumeissa käytävissä keskusteluissa ilmenee mielenkiintoisia piirteitä. Vaikuttaa siltä, että nuoret pohtivat ymmärtävätkö EU-päättäjät internetin toimintalogiikkaa ja sitä, mitä he ovat tekemässä. Toisaalta EU näyttäytyy ilonpilaajana ja “meemikielto” on yhtenä kieltolistassa yhdessä käyrien kurkkujen ja palvikinkun kanssa. Keskusteluista paistaa läpi myös EU:n toimintaperiaatteiden tuntemuksen puute, mikä on omiaan lisäämään epäluuloja.

Vaikuttaa siltä, että nuoret pohtivat ymmärtävätkö EU-päättäjät internetin toimintalogiikkaa ja sitä, mitä he ovat tekemässä. Keskusteluista paistaa läpi myös EU:n toimintaperiaatteiden tuntemuksen puute, mikä on omiaan lisäämään… Klikkaa ja Twiittaa

On hyvä, että aiheen ympärillä käydään vilkkaasti keskustelua, mutta sitä on leimannut harmillisesti se, että keskustelu ei ole perustunut faktoihin. Direktiivin pohjimmainen tarkoitus on hämärtynyt monille ja keskiöön ovat nousseet värittyneet uhkakuvat. Pöydällä olevan direktiiviehdotuksen mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ei kuitenkaan tule aliarvioida.

Fakta tällä hetkellä on, että alan asiantuntijatkaan eivät osaa varmuudella sanoa, mitä seurauksia direktiivin hyväksymisessä nykyisessä muodossaan on.

Youtuben toimitusjohtaja Susan Wojcicki on esittänyt, että EU:n direktiivi saattaa johtaa siihen, että EU-alueella ei jatkossa ole mahdollista katsoa lainkaan Youtube-videoita. Wojcickin mukaan yhtiön on mahdotonta noudattaa EU:n direktiivissä esitettyjä sääntöjä. Hän kritisoi etenkin artiklaa 13, jota myös muut toimijat ovat pitäneet erityisen ongelmallisena. Artikla velvoittaa nettisivustot valvomaan, etteivät käyttäjät lataa niiden sivuille tekijänoikeuksilla suojattuja sisältöjä.

Wojcickin mukaan yhtiöllä ei ole vaadittua teknistä tai taloudellista mahdollisuutta toteuttaa toivotunlaista tekijänoikeussuojaa. Esimerkkinä hän käyttää suosittua Despacito-kappaleen musiikkivideota. Videoon liittyy paljon erilaisia tekijänoikeuksia, musiikista julkaisuoikeuksiin. Youtubella on eri toimijoiden kanssa sopimuksia lisensseista ja videon maksut kanavoituvat tekijänoikeudet omaaville henkilöille. Kuitenkaan kaikki videon tekijänoikeudet eivät ole Youtuben tiedossa ja tästä syystä video todennäköisesti jouduttaisiin blokkaamaan Youtubesta, mikäli artikla 13 astuu voimaan.

Wojcickin mukaan Youtubeen ladataan minuutissa 400 tuntia uutta materiaalia. Koska materiaalia julkaistaan näin paljon, myös potentiaali sille kasvaa, että Youtube joutuu taloudelliseen vastuuseen siitä, että tekijänoikeuksia rikotaan. Mikään yritys ei Wojcickin mukaan ottaa tämän mittakaavan taloudellista riskiä.

On vaikeaa sanoa, kuinka todennäköistä on, että Youtube todella jättäisi Euroopan mikäli direktiivi tulisi voimaan. On toki vaikeaa kuvitella, että Youtube päättäisi jättää niin suuren markkinan kuten EU:n. Vaihtoehtoinen skenaario, jota on esitetty on se, että Youtube kehittää kalliilla tavan, jolla tekijänoikeusrikkomukset voidaan havaita nykyistä paremmin ja että Youtube tulee jatkossa myymään tätä kehittämäänsä sensorointisysteemiä muille toimijoille. Tämä olisi omiaan myös vahvistamaan Youtuben asemaa entisestään, pienemmillä toimijoilla ei välttämättä ole mahdollisuuksia ylläpitää kallista järjestelmää.

Tapaus herättää myös mielenkiintoisia kysymyksiä demokraattisesta vaikuttamisesta EU:ssa. Direktiivin tekoprosessia on kritisoitu läpinäkyvyyden puutteesta ja on koettu, että kuluttajien ääni ei ole tullut tarpeeksi esille. Kansalaiset ovat olleet harvinaiset aktiivisesti yhteydessä omiin europarlamentaarikoihinsa asian tiimoilta ja erilaiset liikkeet sekä järjestöt ovat vieneet asiaa eteenpäin. Asia tuntuu kiinnostavan väestöä ja etenkin nuorilla EU-kansalaisilla olisi varmasti halua päästä tuomaan omaa näkökulmaansa asiaan julki.

Suomen opetus-ja kulttuuriministeriö on vastustanut direktiiviä esitetyssä muodossa. Ministeriön mukaan esitys on huonosti valmisteltu ja tarjotut keinot eivät ole oikeassa suhteessa saavutettuihin hyötyihin. Kaikki suomalaiset europarlamentaarikot keskustalaisia lukuunottamatta halusivat palauttaa esityksen uuteen käsittelyyn.

Vastauksena otsikon kysymykseen on kuitenkin todettava, että ei vielä tiedetä, jättääkö Youtube Euroopan. Tekijänoikeusdirektiivistä käydään yhä keskusteluja, jonka aikana kuullaan erilaisia asiantuntijoita. Se, että Euroopan parlamentti on hyväksynyt kannan, ei kuitenkaan tarkoita vielä, että kyseessä olisi Euroopan unionin virallinen kanta. Tilannetta leimaa toistaiseksi keskeneräisyys. On hyvin epäselvää, millaisia vaikutuksia tekijänoikeusdirektiivillä tulee olemaan, mikäli se hyväksytään sellaisenaan kuin se nyt on. Toisaalta sekään ei ole vielä selvää, millainen tekijänoikeusdirektiivin lopullinen muoto on.

TEKSTI Ida Pasanen
KUVA

Tagit: tekijänoikeusdirektiivi, youtube Kategoriat: Artikkelit, Nostot, Yleinen
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit