Haastattelussa Eurooppanuorten tuore puheenjohtaja Iiris Asunmaa

Joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna Jyväskylässä järjestetyssä Eurooppanuorten liittokokouksessa linjattiin tulevan vuoden tavoitteet ja valittiin liitolle uusi johto. Tähdistö oli paikalla seuraamassa kokouksen kulkua ja aistimassa sisältörikkaan kokouksen tunnelmaa. Vaalihumun laannuttua haastatteluun saatiin tuore puheenjohtaja, toinen varapuheenjohtajista ja kaksi liittohallituslaista.

Kokoussalissa käy kova kuhina, keskustelu on kiivasta, tunnelma on innostunutta ja päätöksiä tehdään hyvällä yhteishengellä yhteinen päämäärä ajatuksissa. Kaikesta välittyy agendana aikaansaamisuus ja päämäärätietoisuus. ”Jokaisen päivän tulisi olla Eurooppa-päivä!” Tuomas Tikkanen lausuu ja saa osakseen aplodivyöryn.

Vuoden 2018 liittokokous oli osallistujamäärältään Eurooppanuorten historian suurin. Vaalit innostivat väkeä liikkeelle ja myös yhä useampi nuori on tajunnut samaistuvansa Eurooppanuorten arvomaailmaan. Kokouksessa käsiteltiin vuoden 2019 toimintasuunnitelmaa ja talousarviota sekä järjestön poliittista ohjelmaa ja yhdenvertaisuusohjelmaa. Kokouksessa todettiin, että jatkossa Eurooppanuorten viestinnästä ja mediaprofiilista halutaan entistä avoimempi ja tavoittavampi. Tätä lähdetään edistämään  muun muassa Eurooppanuorten verkkosivujen uudistamisen avulla.

Liittokokoukselle jätetyn aloitteen pohjalta, joka velvoittaisi Eurooppanuoria tarjoamaan ensisijaisesti kasvisruokaa, käytiin keskustelua Eurooppanuorten hiilijalanjäljen pienentämisestä. Hallitus ei puoltanut ensisijaista kasvisruoan tarjoamista, vaikka aloitteen henkeen samaistuikin.  Eurooppanuorten tapahtumissa on laajalti kasvisruokaa tarjolla jo nykyhetkessä ja hallituksen argumentin mukaan tarkoituksena ei ole tuoda kasvisruokaa toimintaan pakonomaisesti vaan ennemminkin positiivisen kannusteen kautta. Siksi aloitetta pidettiin osittain ongelmallisena. Kokouksessa kuitenkin hyväksyttiin toivomusponsi, joka toteutuessaan velvoittaisi Eurooppanuoria kompensoimaan lentopäästöjä hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Yhtenä keskeisimmistä liittokokouksen päätöksistä oli jäsenmaksun määrittäminen nollaan euroon tulevalle vuodelle. Tämän nähdään tukevan yhdenvertaisuusperiaatetta ja tarjoavan mahdollisuuden osallistumiseen myös nuoremmille Eurooppa-aktiiveille, jotta resurssit eivät estäisi toimintaan mukaan lähtemistä. Tätä voidaan pitää myös tukevana tekijänä sille, että Eurooppa-tietoutta saadaan tuotua lisää esimerkiksi peruskoulun oppilaille, sillä Eurooppa-opetusta ei koskaan ole tarpeeksi.

Kokouksen ohessa osallistuttiin myös Jyväskylän kaupungin vastaanotolle, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumelan isännöimälle illalliselle. Kaupungin vastaanoton jälkeen kokousosallistujat pääsivät seuraamaan Jyväskylän Veturitalleilla järjestettyä vaalipaneelia. Sunnuntaina äänestettiin ja jännitettiin vaalituloksia. Miltä näyttää Eurooppanuorten vuosi 2019? Kuka johtaa Eurooppanuoria läpi EU-politiikan huippuhetkien?  Tulosten saavuttua tuore puheenjohtaja oli vielä melko sanaton, mutta innostuneen valmis tulevaan vuoteen. Asunmaa lausui kiitoksensa ja totesi, että vaalitulos sai hänet sanattomaksi, niin onnellinen hän lopputuloksesta oli. Nyt kun liittokokouksen häly on hieman hälvennyt ja jännitys laantunut, Tähdistö pääsi jututtamaan Asunmaata ja tiedustelemaan hänen mietteitään Eurooppanuorten tulevaisuudesta.

Kuka onkaan uusi puheenjohtajamme?

“Olen Iiris Asunmaa, 25-vuotias jyväskyläläinen yhteiskuntatieteiden maisteri, ja työskentelen viestinnän parissa.”

Milloin olet lähtenyt mukaan Eurooppanuorten toimintaan: mitä kautta ja miksi?

“Lähdin mukaan syksyllä 2015, eli suunnilleen kolme vuotta sitten. Opiskelin ensin englantia ja sitten valtio-oppia. Ajattelin, että olisi kiva olla mukana jossakin järjestötoiminnassa. Olen kiinnostunut Eurooppa-asioista niin ehkä siksi valitsin Eurooppanuoret. Päätin osallistua Jyväskylän Eurooppanuorten tapahtumaan ja lähdin mukaan aika skeptisenä, mutta lämmin vastaanotto ja samanhenkisyys saivat minut jäämään.”

Mitä Eurooppanuoret mielestäsi edustaa?

“Eurooppanuoret kokoaa poikkileikkaavasti ihmisiä eri puoluetaustoista ja puolueiden ulkopuolelta yhteen. Keskeisiä arvoja meille toimijoille, ovat avoimuus, kansainvälisyys, eteenpäinkatsominen, eurooppalaisuus ja eurooppalainen yhteistyö. Korostetaan, että eurooppalaisuus ei ole ristiriidassa suomalaisuuden kanssa, koska ne kietoutuvat yhteen.”

Millainen on toimiva federalistinen EU ja millaista on positiivinen federalismin toteuttaminen?

“EU:n tulee olla uskottava toimija, ja tämä edellyttää Euroopan tasolla tehtyä politiikka. EU:n on oltava vahva arvopohjainen toimija ja poliittisesti riittävän yhtenäinen niin, että se pystyy puuttumaan asioihin. EU:n tulee vahvistaa sisämarkkinoita, vahvistaa ilmastolakeja ja panostaa tutkimukseen ja kehitykseen. Myös turvallisuuspolitiikka voisi olla vahvempaa. EU:n tulee olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. Federalismi on helposti aika luotaantyöntävä käsitteenä, mutta sen ei pitäisi olla. EU:n kautta voidaan muuttaa maailmaa paremmaksi. EU on vaikutusvaltainen esimerkiksi jos mietitään juuri ilmastokysymyksiä; on paljon tehokkaampaa toimia EU-tasolla kuin tehdä sitä ja tätä ja ihan mitä sattuu kansallisella tasolla.“

Miksi päätit hakea puheenjohtajaksi?

“Jos nyt palaisin kolme vuotta taaksepäin niin en olisi tullut ajatelleeksi, että olisin joskus tässä pisteessä. Viime keväänä aloin kypsytellä tätä ajatusta, yhteistyötahot ja muut järjestötoimijat ovat tukeneet minua ajatuksessani, ja kannustaneet hakemaan puheenjohtajaksi. En olisi heti osannut ajatella itseäni tässä roolissa, mutta kannustuksen myötä ajatus on vahvistunut. Olen ollut Eurooppanuorten liittohallituksessa ja varapuheenjohtajana ja toiminut poliittisen valmistelun työryhmässä. Olen kasvanut Eurooppanuorissa, jonka vuoksi puheenjohtajuus tuntui oikealta valinnalta.”

Miten määrittelisit omat vahvuutesi puheenjohtajana?

“Omaan hyvän yhdistelmän asiaosaamista ja vaikuttamistyötä. Tunnen meidän agendamme ja olen hyvä ihmisjohtaja. On sanottu, että saan muut ihmiset tekemään parhaansa.”

Mitä tavoitteita sinulla on omalle puheenjohtajakaudellesi?

“Ensi kevään vaalit. Tarkoitus on nostaa nuoria koskevaa agendaa esille yhteiskunnalliseen keskusteluun ja kannustaa nuoria mukaan toimintaan. Olisi tärkeää, että nuoria koskevat teemat eivät ole vain vaalipuhetta, vaan säilyvät mukana keskustelussa läpi vuoden. Eurooppanuorten järjestöpuoleisena agendana pidän erityisesti yhdenvertaisuuden jalkauttamista ja yhdessä tekemisen kulttuurin ylläpitoa.“

Mitä ovat suurimmat haasteet tulevana vuonna?

“Samaan aikaan on meneillään monta isoa asiaa. Toisaalta se on mahdollisuus, mutta toisaalta on vaarana, että toimijat kuormittuvat liikaa. Pitää tehdä asioita järkevästi yhteistyöllä.”

Eurooppanuorten tavoitteena on olla ensisijainen yhteistyökumppani nuoria ja Eurooppaa koskevissa kysymyksissä. Miten tämä mahdollistetaan? Entä millaisena näet Eurooppanuoret kymmenen vuoden kuluttua?

“Tuomalla ihmisiä ja päättäjiä tietoisiksi Eurooppanuorista, ottamalla kantaa ja olemalla esillä sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on, että kaikki tietävät mitä Eurooppanuoret ovat asioista mieltä. Kymmenen vuoden kuluttua Eurooppanuoret on vielä laajempi ja vahvempi taho ja meillä on toimijoita kaikilta koulutusasteilta. Lisäksi meillä on enemmän vahvoja aluejärjestöjä, ympäri Suomea. Olemme valtakunnallisesti kattava järjestö ja puolustamme rohkeasti yhteistä Eurooppaa. Meillä on vakiintunut asema suomalaisella ja eurooppalaisella järjestökentällä ja kaikki tietävät keitä me olemme.”

Miten aiot mahdollistaa hyvän yhteistyön ja toimivan tiedonvälityksen järjestön sisällä?

“Aluekummitoiminnan kautta, päätöksenteon näkyvyyttä lisäämällä ja aktiiviryhmäämme osallistamalla. Tässä on tärkeää myös vastuun jakaminen siten, että jokainen on vastuussa omaa kenttäänsä koskevien asioiden tiedottamisesta. Haluan myös puheenjohtajana olla helposti lähestyttävissä ja tavoitettavissa.”

Miten kiittäisit edeltäjääsi Tuomas Tikkasta: mitkä olivat hänen parhaimpia saavutuksiaan?

“Eurooppanuorten näkyvyys on kasvanut tosi paljon ja haluan kiittää häntä siitä. Me ollaan Tuomaksen johdolla otettu rohkeasti kantaa ja tavattu runsas määrä ihmisiä ja päättäjiä. Tuomas on osannut jakaa vastuuta hallituksen kanssa ja olen varapuheenjohtajana saanut vastuuta, mutta silti mahdollisuuden tukea Tuomasta puheenjohtajana. Olen päässyt oppimaan ja kasvamaan.”

Millainen rooli Tähdistöllä on kysymyksissä koskien EU:ta ja Eurooppaa?

“Tähdistö on toimintaa, joka kulkee nuorilta nuorille. Toivon että Tähdistön roolia pystytään vielä entisestään vahvistamaan. Verkko-Tähdistö on ainut Eurooppa-asiantuntijalehti Suomessa ja siksi se omaa paljon potentiaalia. Suomessa ei siis pääse paljon lukemaan näistä aiheista ja siksi Tähdistön rooli on todella merkittävä. Se osaltaan myös vahvistaa Eurooppanuorten näkyvyyttä sekä asiantuntevuutta.”

Kerro lopuksi vielä mottosi ensi vuodelle yhden iskulauseen muodossa
”Tätä vuotta on odotettu pitkään niin eiköhän ryhdytä hommiin, Walt Disneyn sanoin: ’The best way to get started is to quit talking and begin doing.'”

Kuvassa puheenjohtaja Iiris Asunmaa, varapuheenjohtajat Gurmann Saini ja Iida Laurila sekä liittohallitus, jossa vuonna 2019 vaikuttavat Hanna Kivimäki, Iida Yliannala, Silva Mertsola, Risto Rajala, Emilia Peikola, Tuomas Karvonen, Rico Martikainen ja Minna Kuittinen.

Tähdistö tavoitti myös kolme vastavalittua henkilöä, jotka luotsaavat Eurooppanuorten toimintaa ensi vuonna; varapuheenjohtajaksi valitun Gurmann Sainin sekä liittohallitukseen valitut Silva Mertsolan ja Hanna Kivimäen.

 

TEKSTI Saara Hietamäki
KUVAT Pekko Korvuo

Kirjoittaja on pian yhteiskuntatieteiden maisteriksi valmistuva Eurooppanuorten aktiivi, joka opiskelee Jyväskylän ylipistossa pääaineena yhteiskuntapolitiikkaa ja sivuaineina maailmanpolitiikkaa, globalisaatio-opintoja, viestintää ja mediaa.

Tagit: eurooppanuoret, liittohallitus, liittokokous Kategoriat: Eurooppanuoret, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit