Haastaako Ruotsin riita Kiinan kanssa jälleen EU:n yhtenäisyyden?

Kiinalaissyntyisen toisinajattelija Gui Minhain voitettua sananvapauspalkinnon Ruotsissa Kiina uhkaa rajoittaa kulttuuriyhteistyötä ja kauppaa Ruotsin kanssa, kuten se teki Norjalle Liu Xiaobon voitettua Nobelin rauhanpalkinnon. Kiinan haaste Ruotsille olisi haaste koko Euroopan unionille. Toistaiseksi EU seisoo kiistassa Ruotsin ja ihmisoikeuksien takana, mutta kuinka käy, jos kiista etenee kaupan alalle?

Ruotsin ja Kiinan välit ovat kyteneet vuosia, mutta marraskuussa 2019 kiista kärjistyi uudelle tasolle, kun Ruotsin kulttuuri- ja demokratiaministeri, vihreiden Amanda Lind, luovutti Svenska PEN -kirjoittajajärjestön Tucholsky-palkinnon poissaolevana kustantaja Gui Minhaille. Vuosittainen, 150 000 kruunun (yli 14 000 euron) arvoinen palkinto myönnetään vainotulle, uhatulle tai pakoon ajetulle kirjoittajalle tai kustantajalle. Gui Minhai, kiinalaissyntyinen Ruotsin kansalainen, on kustantajana julkaissut Kiinan eliittiä käsitteleviä satiirisia teoksia. Hän joutui Kiinan viranomaisten sieppaamaksi vuonna 2015 ja on siitä lähtien ollut tarkemmin määrittelemättömistä rikoksista syytettynä vangittuna ilman oikeudenkäyntiä.

Palkinnon myöntäminen Gui Minhaille suututti Kiinan, joka ensin vaati PENiä perumaan palkinnon ja sitten Ruotsin hallitusta perumaan läsnäolonsa palkinnonjakotilaisuudessa, uhaten asialla muuten olevan ”seurauksia”. Ruotsin valtionhallinto vastasi yksiselitteisesti, ettei Kiinalla ole asiassa sananvaltaa. PEN on poliittisesti riippumaton sananvapautta puolustava järjestö, ja kulttuuriministeri on perinteisesti jakanut palkinnon. ”Me emme tule taipumaan tällaisten uhkausten edessä. Emme ikinä. Meillä on Ruotsissa sananvapaus ja se pätee, piste”, totesi sosiaalidemokraattinen pääministeri Stefan Löfven. Euroopan komissio on seisonut Ruotsin takana.

Kiina oli asiasta eri mieltä. Palkintoseremonian jälkeen Kiinan suurlähetystö tiedotti verkkosivuillaan, että Ruotsin ”vakava virhe” tulee ”väistämättä luomaan suuria vaikeuksia ylläpitää ystävällistä kanssakäymistä” maiden välillä. Joulukuun alussa Kiinan suurlähettiläs Gui Congyou ilmoitti Kiinan rajoittavan taloudellista, kulttuurista ja kaupallista kanssakäyntiä Ruotsin kanssa, sillä ”kukaan ei voi odottaa voivansa vahingoittaa Kiinan intressejä ja samaan aikaan jatkaa voiton tekemistä maassa”. Kiinan ulkoministeriö asettui suurlähettilään kannalle, syyttäen Ruotsia kansainvälisen oikeuden rikkomisesta ja törkeästä puuttumisesta Kiinan sisäisiin asioihin. Vuodenvaihteessa Kiina julkaisi matkustusvaroituksen Ruotsiin, vedoten maassa tapahtuneisiin räjähdyksiin ja ampumarikoksiin. Valtionmedia uutisoi kiinalaisiin Ruotsissa kohdistuneista ryöstöistä ja venäläisiin lähteisiin perustuvista tiedoista, joiden mukaan Ruotsi pyrkii pimittämään rikollisuustilastojaan.

Kiina hyökkää aktiivisesti sananvapautta vastaan Ruotsissa

Gui Minhain tapaus on kiristänyt maiden välejä tämän sieppauksesta asti. Pieniä julkisia selkkauksia on ollut useita, kuten kohu kiinalaisturistien poistamisesta tukholmalaisesta hotellista ja sitä seuranneesta ruotsalaisesta satiiriohjelmasta. Heinäkuussa 2019 YK:n kehitysohjelma UNDP:n tilaisuus Tukholmassa peruttiin kahden tunnin varoitusajalla, ilmeisesti Kiinan painostuksesta johtuen. Suurlähettiläs Gui Congyou on kutsuttu Ruotsin ulkoministeriön puhutteluun jo yli 40, mahdollisesti yli 60 kertaa sitten nimittämisensä vuoden 2017 lopussa. Usein puhuttelujen syynä on ollut Kiinan ruotsalaista sananvapautta kohtaan osoittama heikko kunnioitus, käytännössä aggressiivinen kritiikki toimittajia kohtaan. Ruotsin ulkopoliittisen instituutin mukaan Kiinan Ruotsiin kohdistama medianvastainen kampanja on ainoa laatuaan Euroopassa. Suurlähetystön mukaan Kiina puuttuu vain median esittämiin valheisiin.

Suurlähetystön yritykset vaikuttaa ruotsalaisen median välittämään kuvaan Kiinasta eivät kuitenkaan ole ainakaan parantaneet maan imagoa. Päinvastoin: ne ovat ennemminkin kääntäneet huomion entistä enemmän Kiinan hallinnon epäkohtiin. Ruotsin ja Kiinan välit ovatkin nyt historiallisen huonot paitsi valtiollisella, myös yhteiskunnallisella tasolla. Amerikkalaisen Pew Research Centerin tuoreen tutkimuksen mukaan 70 prosentilla ruotsalaisista on negatiivinen mielikuva Kiinasta. Mielikuva heikkeni vahvasti vuodesta 2018 vuoteen 2019. Tutkimuksessa mukana olleista EU-maista myös Ranskassa, Alankomaissa, Italiassa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Tšekissä noin 60 prosentilla kansasta mielikuva on kielteinen, kun taas Bulgariassa, Kreikassa, Puolassa ja Liettuassa noin puolella vastaajista se on myönteinen. Venäjällä jopa 71% vastaajista näki Kiinan ensisijaisesti myönteisessä valossa.

Miten käy EU-maiden solidaarisuuden?

Ruotsin ja Kiinan riitaa on verrattu Norjan ja Kiinan väliseen välirikkoon, joka sai alkunsa ihmisoikeusaktivisti Liu Xiaobon voitettua Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2010. Palkinnon myötä Kiina sanoi irti diplomaattisuhteensa Norjaan, kulttuuritapahtumia peruttiin ja norjalaisten yritysten vienti Kiinaan vaikeutui. Suhteet lientyivät vasta vuonna 2016 Norjan myönnyttyä allekirjoittamaan yhteisen julistuksen, jossa se vannoo olevansa puuttumatta Kiinan sisäisiin asioihin. Lievempiä selkkauksia on sattunut monessa EU-maassa vuosien varrella, jolloin Kiinaa on jouduttu tyynnyttelemään julkilausumilla esimerkiksi valtiojohtajien tavattua Dalai-lamaa.

Marras-joulukuussa kahden ruotsalaisen dokumenttielokuvan esittäminen kiellettiin Kiinassa ja ainakin yksi kauppapoliittinen kokous peruttiin. Muuten on epäselvää, mitä kaupan ja talouden rajoittamisella tarkoitetaan. On arvailtu, että kysymykseen voisivat tulla esimerkiksi tullimaksut ja investointien rajoittaminen. Euroopan unionin rooli kiistassa on tähän asti ollut vähäinen, mutta mikäli Kiina päätyisi asettamaan Ruotsille kauppapakotteita, EU päätyisi yhteisen kauppapolitiikan myötä kiistan osapuoleksi. Ruotsin haastaessaan Kiina haastaisi koko EU:n, samoin kuin esimerkiksi Yhdysvallat on tehnyt haastaessaan Ranskan riidassa amerikkalaisten digijättien verotuksesta.

Lukuun ottamatta ensimmäisiä palkinnonjakoon liittyviä vastineitaan Ruotsin hallitus kuitenkin piti matalaa profiilia. Tilanteen ei haluta eskaloituvan, sillä Ruotsin ja Kiinan välinen kaupankäynti on voimakkaassa kasvussa, eikä ole kummankaan osapuolen intresseissä rajoittaa sitä. Muun muassa (kiinalaisen Geelyn omistaman) Volvo Carsin toimitusjohtaja Håkan Samuelsson on todennut, ettei odota kaupparajoitusten toteutuvan. Uhkailuista huolimatta näyttää siis epätodennäköiseltä, että Kiina todella kajoaisi kauppaan.

Toisaalta jos Ruotsin hallitus onkin enimmäkseen vaiennut, oppositio on pitänyt sitäkin enemmän ääntä. Joulukuun puolivälissä oppositiopuolueet kristillisdemokraatit, ruotsidemokraatit ja vasemmistopuolue vaativat suurlähettiläs Guin Congyoun karkottamista Ruotsista. Myös hallitusta sen ulkopuolelta tukevat Keskustapuolue ja Liberaalit arvostelivat Kiinaa ankarasti. Tammikuun alussa pääoppositiopuolue maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson ehdotti riippumattoman komitean asettamista selvittämään hallituksen toimia Gui Minhain tapauksessa. Kristersson julisti myös, että Ruotsin tulee olla tinkimätön suhteessa Kiinaan, sillä Kiina ymmärtää ainoastaan ”brutaalin voiman kieltä”. Jos Gui Minhain tapauksesta kehittyy sisäpoliittinen kysymys, hallituksen tulee olemaan vaikea pitäytyä varovaisessa linjassaan ja kiista voi kärjistyä edelleen.

EU on seissyt vankasti Ruotsin takana, toistaen jo vuonna 2018 ilmaisemansa viestin, jossa odottaa Kiinan kunnioittavan ihmisoikeuksia ja välittömästi vapauttavan Gui Minhain – joka on sentään EU-kansalainen. Mutta vasta jos Kiina ryhtyisi kauppataistoon voisi unionin yhtenäisyys joutua koetukselle.

Pohjimmiltaan kyse on Kiinan halusta näyttää, kuka oikeastaan on suurvalta. Samaan on pyrkinyt karkeammin keinoin myös Venäjä muun muassa Ukrainassa, eivätkä EU:n rivit ole aina pysyneet täysin vesitiiviinä. Kuinka yhtenäisinä EU-maat jaksaisivat seistä Kiinan talousmahtia vastaan?

Teksti Anna Savolainen
Kuvat Thomas Roggero

 

Kirjoittaja on Yhdysvalloissa asuva yhteiskuntatieteiden maisteri, joka toimii kansalaisyhteiskunnan parissa. Hän on aiemmin työskennellyt analyytikkona yksityisellä sektorilla pohjoismaisen yhteistyön ja EU-asioiden aloilla.

Tagit: ihmisoikeudet, kiina, sananvapaus Kategoriat: Artikkelit, Eurooppalainen identiteetti, Ihmisoikeudet, Kiina, Nostot, Yleinen
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit