Eurovaalit ovat länsimaisen demokratian näytönpaikka disinformaation aikakaudella

Hiljattain julkaistu Eurobarometri-kysely kertoo EU-kansalaisten huolista liittyen eurooppalaisiin vaaleihin kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä ja toisaalta seikoista, joilla eurovaalien äänestysaktiivisuutta voitaisiin nostaa. EU on esittänyt uusia toimenpiteitä disinformaation torjumiseksi samoin kuin pyrkinyt tuomaan EU:n lähemmäksi kansalaisia. On kuitenkin myös kansallisten toimijoiden vastuulla lisätä kansalaisten tietoisuutta ja kiinnostusta EU-asioita kohtaan.

Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa 2019. Kyse on merkittävistä vaaleista, sillä Euroopan parlamentti on ainoa yleisillä välittömillä vaaleilla valittava EU:n toimielin ja se käyttää neuvoston rinnalla unionin lainsäädäntövaltaa ja päättää EU:n talousarviosta.

Edellisten vuonna 2014 järjestettyjen eurovaalien jälkeen EU:n yhtenäisyyttä ovat koetelleet monet uuden mittakaavan haasteet, kuten kuumentunut eurokriisi, siirtolaiskysymykset ja Brexit-neuvottelut. Eurovaalien tulos ja sitä kautta EU:n tuleva suunta herättävätkin kiinnostusta myös unionin ulkopuolella, ja EU-kansalaiset ovat huolissaan eurooppalaisiin vaaleihin kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä.

Kevään eurovaalit tulevatkin olemaan disinformaation ja populismin aikakaudella näytönpaikka sekä EU:lle että sen jäsenmaille. Vapaiden ja rehellisten vaalien toteutumisen lisäksi on tärkeää, että EU-kansalaiset kiinnostuvat, tietävät ja välittävät yhteisistä asioista tarpeeksi äänestääkseen.

EU-kansalaisten odotukset ja huolet vaaleihin liittyen

Marraskuussa 2018 julkaistussa Eurobarometri-kyselyssä selvitettiin EU-kansalaisten odotuksia ja huolia liittyen tulevan kevään eurovaaleihin. Euroopan komission toteuttamaan haastattelututkimukseen osallistui 27 474 henkilöä 28 jäsenmaassa. Suomesta tutkimukseen osallistui 1 011 vastaajaa.

Kyselyn tulosten mukaan EU-kansalaiset ovat huolissaan vaaleihin kohdistuvista vaikuttamisyrityksistä. Vastaajista 61 prosenttia kertoi olevansa huolissaan yleisesti eurooppalaisten vaalien manipuloinnista kyberhyökkäysten avulla ja 59 prosenttia ulkomaalaisten toimijoiden ja rikollisryhmien vaikutusyrityksistä vaaleihin. Lisäksi lähes kolme neljästä Internetin käyttäjästä ilmaisi huolensa väärän, harhaanjohtavan tai puutteellisen tiedon leviämisestä netissä. 67 prosenttia kertoi pelkäävänsä myös, että verkossa käytettäviä henkilötietoja voidaan hyödyntää poliittisten viestien kohdentamiseen kansalaisille, mikä vaikuttaa negatiivisesti kaikkien puolueiden väliseen vapaaseen ja rehelliseen kilpailuun.

Lähes kolme neljästä EU-kansalaisesta on huolissaan disinformaation leviämisestä netissä ja sen vaikutuksesta eurooppalaisiin vaaleihin. Klikkaa ja Twiittaa

Suomalaiset vastaajien kohdalla vastaavat huolet olivat prosentuaalisesti hiukan alhaisempia, mutta merkittävällä tasolla myös. Vastaajista 53 prosenttia kertoi pelkäävänsä vaalien manipulointia kyberhyökkäysten kautta ja 45 prosenttia ulkomaalaisten ja rikollisryhmien vaikutusyrityksiä. Suomalaisista 54 prosenttia oli huolissaan, että henkilötietoja voidaan käyttää netissä poliittisten viestien kohdentamiseen.

Vaalien vaikuttamisyrityksiin liittyvien huolten lisäksi Eurobarometri nosti esiin seikkoja, jotka voisivat vaikuttaa positiivisesti kansalaisten äänestysaktiivisuuteen tulevissa EU-vaaleissa. Kyselyn tulosten mukaan 43 prosenttia kyselyyn osallistuneista haluaisi enemmän tietoa EU:sta ja sen vaikutuksista heidän arkielämäänsä. Vastaajista 31 prosenttia puolestaan haluaisi vaaleihin ehdolle enemmän nuoria ehdokkaita ja 20 prosenttia enemmän naisehdokkaita.

Myös suomalaisten vastaajien osalta kyselyn tulokset heijastelivat edellä mainittuja EU:n laajuisia tuloksia: 48 prosenttia suomalaisista vastaajista haluaisi enemmän tietoa EU:sta, 30 prosenttia enemmän nuoria ehdokkaita ja 18 prosenttia enemmän naisehdokkaita.

EU:n toimenpiteet vaalien turvaamiseksi

Euroopan komission 26.11. julkaiseman lehdistötiedotteen mukaan oikeus-, kuluttaja- ja tasa-arvoasioista vastaava komissaari Věra Jourová kommentoi Eurobarometrin tuloksia kertomalla, että EU pyrkii torjumaan laitonta tietojen manipulointia ja disinformaatiota sekä tekemään vaaliprosessista kestävämmän.

– Tarvitsemme tähän myös EU:n hallitusten ja kaikkien poliittisten puolueiden täyden tuen. Kansalaisten huolenaiheet voidaan poistaa vain yhteistyössä, Jourová totesi.

Euroopan komissio järjesti 26.–27.11. vuosittaisen perusoikeuksia käsittelevän keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli tänä vuonna kevään vaaleja ajatellen ”Demokratia EU:ssa”. Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans totesi tilaisuudessa, että viime aikojen kriisit ovat aiheuttaneet EU-kansalaisten keskuudessa pelkoa ja turvattomuuden tunnetta, mitä tietyt tahot pyrkivät käyttämään poliittisesti hyväkseen esittämällä itsensä ainoana pelastajana noita pelkoja vastaan. Timmermansin mukaan modernissa demokratiassa tulisikin ensin tunnustaa, että ihmiset ovat huolissaan. Tämän jälkeen on pyrittävä tunnistamaan huolten aiheet ja muuttamaan asioiden tilaa.

Timmermans esittää eurooppalaisen demokratian parantamiseksi kahta pääkeinoa, jotka auttaisivat kansalaisia erottamaan tosiasiat väärästä tiedosta. Ensinnäkin olisi tärkeää kehittää laajasti yhteiskunnan kriittisen ajattelun taitoa. Toisekseksi, tiedon jakamisen tapoja tulisi ajatella uudelleen ja kehittää keinoja tarkistaa faktoja.

Demokratia on yksi EU:n perusperiaatteista, joka toteutuu vain, jos kansalaiset äänestävät. Klikkaa ja Twiittaa

Myös komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi syyskuussa pitämässään puheessa unionin tilasta, että EU:n täytyy suojella vapaita ja oikeudenmukaisia vaalejaan ”kolmansien maiden tai yksityisten tahojen harjoittamalta manipuloinnilta”. Konkreettisina toimenpiteinä esitettiin muun muassa poliittisen verkkomainonnan näkyvyyden lisääminen, kyberuhkilta suojautuminen noudattamalla kansallisten viranomaisten yhdessä EU:n kyberturvallisuusviraston ja komission kanssa laatimia ohjeita sekä puolueiden rahoitusta koskevien sääntöjen tiukentaminen siten, että pyrkimys vaalien tulokseen vaikuttamiseen tietosuojasääntöjä rikkomalla johtaisi rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Lisäksi tarkoituksena on parantaa henkilötietojen suojaa vaalien yhteydessä sekä lisätä kansallisten toimijoiden ja EU:n sisäistä yhteistyötä vaaleihin liittyviä uhkia vastaan. Tietosuojaa on pyritty nostamaan jo aiemmin tänä vuonna alkamalla soveltaa EU:n yleistä tietosuoja-asetusta toukokuusta 2018 alkaen. Yhteistyön tiivistämiseksi komissio on puolestaan perustanut Euroopan tason vaaliyhteistyöverkoston ja järjestänyt keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan ratkaisuja vaalivaikuttamiseen eri sidosryhmien kesken.

Uusimpana askeleena komissio julkaisi joulukuun alussa disinformaation vastaisen toimintasuunnitelman, jonka tarkoituksena on suojella demokraattisia järjestelmiä ja julkista keskustelua EU:ssa vaalien alla. Disinformaation havaitsemista pyritään parantamaan vahvistamalla tähän liittyvää yhteistyötä, henkilöstömäärää ja tietojenanalysointivälineitä sekä lisäämällä Euroopan ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän määrärahoja. EU:n toimielinten ja jäsenmaiden välistä toimien koordinointia pyritään puolestaan parantamaan perustamalla nopea hälytysjärjestelmä. Lisäksi verkkoalustoja on tarkoitus alkaa valvoa tiukemmin sekä kansalaisten tietoisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisätä tiedotuskampanjoilla.

Suomalaisten kiinnostuminen eurovaaleista on median, poliitikkojen ja järjestöjen vastuulla

Eurovaalien äänestysaktiivisuus on laskenut vaaleista toiseen koko EU-alueen äänestysprosentteina mitattuina. Vuoden 2014 vaaleissa äänestysprosentti oli koko EU:ssa 42,6 ja Suomessa 39,1. Äänestysaktiivisuuden alhaisuus on huolestuttavaa, sillä demokratia on yksi EU:n perusperiaatteista, joka toteutuu vain, jos kansalaiset äänestävät.

Eurobarometrin tuloksissa äänestysaktiivisuuteen vaikuttavana merkittävimpänä tekijänä nousi esiin kansalaisten tieto EU:sta ja sen vaikutuksista ihmisten arkielämään. Komissio on pyrkinyt pienentämään etäisyyttä EU:n ja kansalaisten välillä järjestämällä erilaisia tiedotuskampanjoita ja keskustelutilaisuuksia. EU-instituutioiden kampanjointi ei kuitenkaan välttämättä helposti saavuta kaikkia kansalaisia ja voi jäädä EU-asioihin perehtymättömälle sanomaltaan etäiseksi.

Suomessa muun muassa Euroopan parlamentin Suomen-toimisto ja komission Suomen-edustusto sekä Eurooppatiedotus tekevät tärkeää työtä EU-asioista tiedottamiseksi kansalaisille. Tämän lisäksi suomalaisten kiinnostuminen eurovaaleista on merkittävissä määrin myös median, poliitikkojen ja kansalaisjärjestöjen vastuulla.

Tuleva Suomen EU-supervuosi on erinomainen tilaisuus pitää EU-asioita esillä ja lisätä kansalaisten tietoisuutta niistä. Klikkaa ja Twiittaa

Suomessa järjestetään keväällä kahdet vaalit, eduskuntavaalit 14.4. ja europarlamenttivaalit 26.5. Edellä esitettyjen vaalien turvaamiseen liittyvien haasteiden lisäksi onkin tärkeää saada suomalaiset ylipäätään kiinnostumaan myös kevään toisista vaaleista. Puolueet ovat alkaneet syksyllä julkaista ehdokkaitaan Euroopan parlamenttiin, mutta yleisesti ottaen eurovaalit ovat saaneet toistaiseksi Suomessa verrattain vähän medianäkyvyyttä.

EU-vaaleissa valitaan Suomesta 14 Euroopan parlamentin jäsentä. Parlamentin järjestäytyminen ja EU-virkojen nimittäminen alkavat heinäkuussa, samoihin aikoihin kun Suomen 1.7.2019 alkava EU-puheenjohtajakausi. Tuleva Suomen EU-supervuosi onkin erinomainen tilaisuus pitää EU-asioita esillä ja lisätä kansalaisten tietoisuutta niistä.

TEKSTI Suvi Moilanen

KUVA Euroopan parlamentti / Aurore Belot

Kirjoittaja on eurooppaoikeuden pääaineesta valmistunut hallintotieteiden maisteri, joka on kiinnostunut erityisesti ihmisoikeuskysymyksistä ja EU:n ulkosuhteista.

Tagit: disinformaatio, eurobarometri, eurovaalit, informaatiovaikuttaminen Kategoriat: Artikkelit, Eurooppalainen identiteetti, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit