Eurovaalit 2019: Koulutus ja tutkimus

22.5.2019 561 0 0

Tänään on Eurooppanuorten asiantuntija- ja järjestömedia Tähdistön kevään 2019 eurovaalisarjan viimeisen osan aika! Läpi vaalikevään olemme haastaneet eurovaaliehdokkaita kommentoimaan EU-keskustelussa tällä hetkellä vallitsevia teemoja. Sarjan viimeisessä osassa koulutuksesta ja tutkimuksesta kirjoittavat Janika Takatalo (Kokoomus), Ajak Majok (Vasemmistoliitto) sekä Saara Hyrkkö (Vihreät). 

Janika Takatalo, Kokoomus

”Tänä keväänä ratkaistaan paljon. Ilmastonmuutos, siirtolaisuuskriisi ja populismi ovat tunnettuja esimerkkejä unionin kohtaamista globaaleista haasteista. Yksinään suurimmatkin jäsenvaltiot ovat liian pieniä pystyäkseen ratkaisemaan näitä. Siksi vahvalle eurooppalaiselle yhteistyölle ja korkealle osaamiselle on nyt erityisen paljon tilausta.

EU:n tulee mielestäni jatkossa panostaa entistä enemmän siihen, että olemme osaavin maanosa ja pärjäämme näin maailmanlaajuisessa osaamisintensiivisessä kilpailussa. Korkea osaaminen edistää työpaikkojen luomista, talouden kasvua ja auttaa meitä ratkaisemaan globaaleja ongelmia. Kaikilla EU-mailla on yhteinen intressi koulutuksen ja kulttuurin tarjoaman potentiaalin maksimoimiseen. Minun visioni seuraavan sukupolven Euroopasta on sellainen, jossa kaikki nuoret saavat laadukasta koulutusta ja hyötyvät kansainvälistymisestä.

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään. Klikkaa ja Twiittaa

Konkreettisina tavoitteina tulee olla, että jokaiseen korkeakoulututkintoon EU:n alueella sisältyy jatkossa kansainvälistymisosio ja myös toisen asteen kansainvälistymistä lisätään. Se voi tapahtua Erasmus-vaihdon avulla tai kotikansainvälistymällä. Erasmus-ohjelman rahoitus on tämän vuoksi triplattava lyhyellä aikavälillä ja jopa kymmenkertaistettava pitkällä. Jokaisen eurooppalaisen tulee myös oppia kommunikoimaan vähintään kahdella kielellä äidinkielensä lisäksi ja joka toisen nuoren tulisi suorittaa toisen asteen jälkeinen tutkinto.

Muissa EU-maissa suoritetut tutkinnot ja opintojaksot tulee tunnustaa automaattisesti ja vastavuoroisesti, haasteita on edelleen esimerkiksi monessa ammattipätevyyden vaativassa alassa. Meidän tulee myös luoda vahva eurooppalaisten korkeakoulujen verkosto, jotta olemme mantereena vetovoimainen ja saamme houkuteltua parhaat opiskelijat ja tutkijat työskentelemään tänne. Myös yhteistä innovaatio- ja tutkimusohjelmaa tulee jatkaa ja kasvattaa, sillä euro tutkimukseen Euroopan tasolla on vaikuttavampi kuin euro tutkimukseen kansallisella tasolla.

Jotta tämä kaikki on mahdollista, tulee meidän jatkaa seuraavalla rahoituskaudella EU-budjetin painopisteen siirtämistä kohti kilpailukykyä ja innovaatioita synnyttävää toimintaa. Suomella on myös tuhannen taalan paikka nostaa osaamisen ja koulutuksen teemaa heinäkuussa alkavalla puheenjohtajuuskaudellaan, sillä Suomi tunnetaan maailmalla koulutuksesta ja meillä voisi olla tässä kokoamme enemmän sanavaltaa. EU tarvitsee nyt tieteen ja koulutuksen sanansaattajia!”

Ajak Majok, Vasemmistoliitto

”Euroopan unionin keskeisimpiä tavoitteita on mahdollistaa kaikille yhdenvertainen pääsy laadukkaan ja monipuolisen koulutuksen pariin. Työelämän murroksessa, sekä kiihtyvällä vauhdilla kansainvälistyvässä maailmassa on varsin tärkeää, että koulutusta, tutkimusta ja innovaatiota kehitetään vastaamaan ajan kuvaa. Siitä huolimatta, että jäsenvaltiot itse vastaavat omien koulutusjärjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta, niin Euroopan unionilla on tärkeä rooli järjestelmien tukijana – eurooppalaisen koulutusyhteistyön suomissa raameissa. Lisäksi unionilla on olennainen rooli koulutuksen ja osaamista tukevien ja hankkeidenrahoittamisessa, joista loistavia esimerkkejä ovat Euroopan rakenne- ja investointirahastot sekä Erasmus+ -ohjelma.

Jos suomalaiset päättävät äänestää minulle kunnian päästä mepiksi, niin tulen panostamaan erityisesti Erasmus+ -ohjelman kehittämiseen ja sen rahoituksen lisäämiseen. Omassa henkilökohtaisessa koulutiessäni olen saanut ikimuistoisen työkokemuksen kuuden viikon vaihdossa Italiassa Erasmus+ -ohjelman kautta. Tällä hetkellä sen budjetti on 14,7 miljardia ja se mahdollistaa yli 4 miljoonalle nuorelle tilaisuuksia hankkia ikimuistoisia kokemuksia, elinikäisiä ystäviä sekä oppeja ulkomailla. Erasmus+ on mielestäni avainasemassa nuorisotyöttömyyden vähentämisessä, nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden kehittämisessä, sekä koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä. Ohjelmaan osallistuneilta nuorilta tulleet raportit ovat osoittaneet, että vaihdot ovat edesauttaneet ihmisiä ympäri Eurooppaa tuntemaan yhteenkuuluvuutta kaukana oleviin lähimmäisiin, sekä kehittäneet yksilöiden osaamista toinen toistaan huikeammilla tavoilla. Tätä työtä tulee jatkaa, kehittää ja minä tulen tekemään kaikkeni, että yhä useampi nuori pääsee Erasmus+ -ohjelman tuomiin mahdollisuuksiin kiinni.

Erasmus+ on mielestäni avainasemassa nuorisotyöttömyyden vähentämisessä, nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden kehittämisessä, sekä koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisessä. Klikkaa ja Twiittaa

Ylipäätään koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen on elintärkeää lukuisista syistä ja Euroopan unionilla on kaikki puitteet olla kehityksen kärjessä jatkossakin. Ensinnäkin koulutuksella on huima rooli sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta. Suuri osa meistä saa lapsena ensimmäiset kaverit ja ystävät päiväkodin ja koulun penkeiltä. Toisella asteella ja korkeakouluissa opiskelijat pääsevät kehittämään omaa osaamistaan valitsemallaan aloilla, sekä luomaan suhteita, joista voi syntyä lisää hyvinvointia, osaamista ja työtä. Lisäksi aikamme suurimman haasteen – ilmastokriisin ratkaisut löytyvät tiedon, tutkimuksen ja innovaation seurauksena. Seuraavan viiden vuoden aikana meillä on kaikki puitteet tuottaa ilmastokriisin ratkaisevat innovaatiot, luoda työpaikkoja tänne, sekä olla suunnannäyttäjä ja edelläkäyvä liikekumppani muulle maailmalle.

Nämä vaativat Euroopan unionin varojen uudelleen ohjausta pähkinänkuoressa siten, että rahavirrat ohjataan ympäristölle haitallisista varoista, sekä ankarasta verovälttelystä ja veroparatiiseilta paremman, ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen tulevaisuuden luomiseen. Uskon, että pystymme parempaan, ja koulutuksella ja tutkimuksella on avainasema tässä. Käytetään siis demokraattista valtaamme, ja tehdään sitä parempaa.”

Saara Hyrkkö, Vihreät

”Erasmus-ohjelmassa tiivistyy hienosti eurooppalaisen yhtenäisyyden idea. Opiskelijavaihdossa moni saa oivalluksen: olemme pohjimmiltamme aika samanlaisia riippumatta siitä, missä olemme syntyneet. Eurooppalaiset nuoret Mikkelistä Madridiin ja Lappeenrannasta Leiptzigiin jännittävät samoja asioita, kokevat samankaltaisia seikkailuja, etsivät samoihin kysymyksiin vastauksia. Mahdollisuus näihin oivalluksiin tulisi tarjota tulevaisuudessa yhä useammalle.

Koulutus on tärkein työkalumme eriarvoisuutta vastaan. Ihmisille se on keino kehittää itseään, ymmärtää maailmaa, osallistua yhteiskuntaan ja tavoitella unelmiaan. Yhteiskunnalle se on satsaus tulevaisuuteen – osaaminen, sivistys ja tiede luovat pohjan kestävälle taloudelle ja toimivalle demokratialle. Siksi Vihreiden tavoitteena on nostaa Eurooppa maailman kärkeen koulutuksen ja tutkimuksen saralla.

Tasa-arvoinen ja maksuton koulutus on yksi Suomen hyvinvointivaltion kulmakivistä ja menestyksen salaisuuksista. Tätä tarvitaan myös Euroopassa. Jokaisella eurooppalaisella tulisi olla mahdollisuus oppia uutta ja kehittää osaamistaan läpi elämän.

Tasa-arvoinen ja maksuton koulutus on yksi Suomen hyvinvointivaltion kulmakivistä ja menestyksen salaisuuksista. Tätä tarvitaan myös Euroopassa. Klikkaa ja Twiittaa

Tarvitsemme korkeatasoista, vapaata tiedettä ja tutkimusta ratkomaan ihmiskunnan vaikeimpia ongelmia ja kysymään tulevaisuutemme kannalta oikeita kysymyksiä. EU:lla on tässä tärkeä rooli. Euroopan unionin tulee panostaa entistä suurempi osuus budjetistaan riippumattomaan tutkimukseen.

Euroopalla on mahdollisuus ottaa johtajuus ilmastonmuutoksen torjunnassa, luonnon monimuotoisuuden suojelussa ja ekologisessa jälleenrakennuksessa. Ripeä ja oikeudenmukainen siirtymä kohti kestävää tulevaisuutta edellyttää voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja teknologiaan.

Haluan, että Eurooppa tunnetaan tulevaisuudessakin osaamisesta, tasa-arvosta ja demokratiasta. Koulutus ja uuden oppiminen luo ihmisille toivoa, lisää ymmärrystä ja antaa mahdollisuuden rakentaa parempaa elämää. Siksi ehdotan, että moninkertaistamme Erasmus-ohjelman rahoituksen ja panostamme korkeatasoiseen tutkimukseen huomattavasti nykyistä enemmän. Meidän on varmistettava tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet kaikille nuorille ja niille, joiden osaaminen meinaa muuttuvassa maailmassa vanhentua.”

Tähän päättyy Tähdistön kevään 2019 eurovaalisarja. Kiitos kaikille sarjaan osallistuneille eurovaaliehdokkaille!

Tagit: eurovaalit, koulutus, tutkimus Kategoriat: Artikkelit, Nostot, Vaalit
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit