Euroopan unionista johtaja ilmastokriisin torjunnassa

Ihmiskuntaa ja elonkehää vaivaavat ilmastokriisi, materiaalinen ylikuluttaminen ja luonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen. Kaikki kolme ovat kytkeytyneet toisiinsa ja aiheuttavat monimutkaisia, laajoja menetyksiä ja vahinkoja.

Ilmastonmuutoksen hillinnästä, siihen sopeutumisesta ja hallitsemattomista vahingoista on neuvoteltu kansainvälisellä tasolla vuosikymmeniä. Ilmaston kuumenemista aiheuttavat päästöt kuitenkin jatkavat kasvuaan sekä maailmanlaajuisesti että tietyillä sektoreilla myös Euroopassa. Ilmastoriskien mittakaava on tullut selväksi viime vuosina myös Pohjoismaissa.

Ilmastokriisin kaikista synkimmät ja peruuttamattomat vaikutukset pystytään torjumaan luopumalla fossiilisen energian käytöstä ja samaan aikaan lisäämällä ja vahvistamalla hiilidioksidin poistumista ilmakehästä pysyviin hiilivarastoihin. Tämän lisäksi vaaditaan muiden ilmaston kuumenemista aiheuttavien kaasujen kuten metaanin ja di-typpioksidin päästöjen runsasta vähentämistä.

Euroopan unionissa on syytä ottaa käyttöön kolme ilmastokriisin hillinnän työkalua: sitova suunnitelma hiilineutraalisuudesta, kiertotalous sekä yksilöiden hiilijalanjäljen laskeminen kestävälle tasolle.

Tehdään sitova suunnitelma hiilineutraalisuudesta

Kun fossiilinen hiili yhtyy happeen poltettaessa, sen massa yli kolminkertaistuu ja se päätyy pysyväksi lisäksi joko ilmakehään, meriin tai maabiosfääriin. Ilmakehän ihmisperäinen hiilidioksidi pysyy ilmassa käytännössä ikuisesti ellei sitä poisteta keinotekoisesti.

Ilmakehässä hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut kuumentavat alailmakehää ja lämpöä varastoituu meriin. Ilmaston kuumeneminen aiheuttaa monen tyyppisiä laajamittaisia muutoksia äärihelteistä merenpinnan nousuun. Haittaa syntyy sekä pisteittäisistä äärisään ilmiöistä että pitkän aikavälin hallitsemattomista muutoksista. Ilmastokriisi ei ole perinteinen ympäristöongelma, koska sen vaikutukset muokkaavat lähes kaikkea inhimillistä toimintaa – kyse on viime kädessä nykyisen tyyppisen elämän jatkumisesta maapallolla.

Ilmastokriisin hillintä vaatii taloudellisten keinojen lisäksi sitovaa poliittista ohjausta kaikilla päästöjä aiheuttavilla sektoreilla sekä ihmisten käyttäytymisen ja kulttuurin muutoksia. Pariisin sopimuksen mukaisesti maailmanlaajuiset päästöt ja hiilinielut pitää saada tasapainoon tämän vuosisadan toisella puoliskolla.

Historialliset päästöt ilmakehään ovat aiheuttaneet 1800-luvulta 1990-luvulle pääasiassa rikkaat länsimaat, sillä väestömme teollistui käyttämällä fossiilisia polttoaineita, joten on oikeudenmukaista ja välttämätöntä että länsimaat ovat hiilineutraaleja reilusti ennen vuotta 2050. Samalla takaamme erilaisissa kehitysvaiheissa olevien kansojen ja valtioiden oikeuden teollistumiseen ja perustavan hyvinvoinnin tavoitteluun.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista voidaan analysoida muun muassa hiilibudjettien avulla. Hiilibudjetit ovat tonnimääräisiä arvioita ilmastojärjestelmään kerääntyvien päästöjen aiheuttamasta lämpötilanoususta. Ilmastojärjestelmän fysiikasta ja kemiasta seuraa se, että kun järjestelmään lisätään tietty mitattava määrä hiiltä, saavutetaan melko suoraviivaisesti tietty määrä kuumenemista, eli energian lisääntymistä järjestelmässä.

Koska nykyinen hiilibudjetti Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi kulutetaan loppuun erittäin nopeasti, on välttämätöntä ja oikeudenmukaista sitoutua mahdollisimman nopeasti hiilineutraaliuteen jonka toteutumista valvotaan sitovilla tonnimääräisillä tavoitteilla joita pitää tarkistaa väliajoin uusimman tieteen perusteella.

Toteutetaan kiertotalous ja puolitetaan hiilijalanjälkemme

Materiaalinen ylikulutus on kytkettävä irti hyvinvoinnin tavoittelusta sekä kehittyneissä länsimaissa että kehittyvissä talouksissa. Yhteiskunnan toiminta ei voi enää perustua fossiilisen energian lisääntyvälle polttamiselle eikä myöskään neitseellisten materiaalien loputtomalle tuhlaamiselle.

Sitra on tehnyt runsaasti töitä kiertotalouden edistämiseksi sekä Suomessa, Euroopan unionissa että koko maailmassa. Kiertotalous luo kestävyyttä kulutukseen jakamalla, vuokraamalla ja kierrättämällä materiaalisia tuotteita ja materiaaleja itsessään. Tavoitteena on, että taloudellinen kehitys toteutetaan ihmiskuntaa ylläpitävän luontojärjestelmän kriittisiä rajoja rikkomatta.

Ilmastokriisin hillinnän näkökulmasta teollisen tuotannon tärkeimmät materiaalit on saatava kiertämään, koska niiden suoraviivainen otto luonnosta, nopea käyttö ja päätyminen jätteeksi kuluttaa niin paljon energiaa ja muita resursseja että Pariisin sopimuksen tavoitteita ei voida saavuttaa teollisessa toiminnassa.

Kulutuksen hiilijalanjälki mittaa yksittäisten ihmisten, yritysten tai muiden organisaatioiden toiminnan ilmastovaikutuksia. Hiilijalanjäljen avulla voidaan tarkastella sellaisia rajat ylittäviä ilmastopäästöjä jotka ovat sitoutuneet kuluttamiemme tavaroiden tai käyttämiemme palveluiden tuotantoon.

Kansainvälinen lentoliikenne, ulkomailta tuodut kulutustavarat ja ruoka muodostavat suuren ja kasvavan osan rikkaiden länsimaiden ilmastovaikutuksesta. Jotta päästään kokonaiskestävyyteen kaikessa yhteiskunnan toiminnassa, pitää valtioiden hiilineutraalisuuden lisäksi kohtuullistaa myös kulutuksen hiilijalanjälki planeetan kriittisiin reunaehtoihin sopivaksi.

Suomessa kotitaloudet tuottavat lähes 70 prosenttia kaikista ilmastovaikutuksista. Vuoteen 2030 mennessä pitäisi yksittäisen kansalaisen hiilijalanjäljen olla 3000 kg CO2-ekvivalenttia vuodessa – 2050 olisi syytä päästä alle 2000 kg. Henkilökohtaisissa ilmastoteoissa piilee suuri potentiaali vähentää Suomen ja Euroopan unionin päästöjä, sillä jos jokaisessa kotitaloudessa yksi suomalainen vähentäisi päästönsä puoleen, tällä katettaisiin lähes 40 prosenttia kansallisista päästövähennystavoitteista!

Moni varmasti miettiikin jo omaa hiilijalanjälkeään joten Sitran Elämäntapatesti ja 100 fiksua tekoa ovat oivallinen paikka aloittaa matka kestävään maailmaan!

TEKSTI Aarne Granlund

Lue koko Tähdistö 2/18 Issuu-palvelusta.

Tagit: ilmastonmuutos, sitra Kategoriat: Energia
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit