Euroopan unioni ja aseistettujen droonien pulma

Viime päivinä keskustelua ovat herättäneet Iranin tapahtumat, Yhdysvaltojen surmattua aseistettua droonia käyttäen iranilaisen kenraali Qassim Suleimanin. Keskustelussa on jälleen kerran noussut esiin aseistettujen droonien käyttäminen sotatoimissa sekä siihen liittyvät lailliset ongelmat. Euroopan unioni ei ole saanut aseistettujen droonien käytöstä 2010-luvulla muodostettua yhteistä kantaa, mutta sellainen tulisi viimein muodostaa.

Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit ovat viime vuosina tulleet myös tavallisten kuluttajien saataville. Droonien yleistyminen on herättänyt keskustelua ihmisten yksityisyyden kunnioittamisesta, droonien turvallisesta lennättämisestä sekä niiden kieltämisestä tietyillä alueilla. Keskustelun myötä droonien lennättämiselle on ryhdytty kansallisella tasolla luomaan yhteisiä sääntöjä, joiden rikkomisesta droonin lennättäjää voidaan rangaista sakolla.

Viime vuosina yhteisiä sääntöjä on haettu myös Euroopan unionin tasolla. Sen tuloksena 1. heinäkuuta 2020 tulossa ovat voimaan uudet asetukset, joiden tarkoituksena on antaa selvät rajat sille, mikä on sallittua ja mikä ei niin droonien ammatillisessa kuin vapaa-ajan käytössä. Samoin uusien asetuksien myötä droonien lennättäjien on käytävä pakollinen verkkokurssi ja -tentti sekä rekisteröidyttävä. Euroopan unionin avulla Euroopasta on näin tulossa ensimmäinen alue, jossa sovelletaan yhteisiä sääntöjä droonien käyttämisessä. Samalla uudistuksen ja selvien sääntöjen toivotaan tuovan alalle uusia investointeja.

Pulmana aseistettujen droonien sotilaallinen käyttö

Vähemmän on keskusteltu droonien sotilaallisesta käytöstä ja siitä nousevista ongelmista ja kysymyksistä. Droonien kehitystä on alkujaan vahvasti vienyt eteenpäin juurikin niiden käyttö sotilaallisiin tarkoituksiin, vaikka nykyään kehitystä ohjaavat myös niiden käyttö siviilipuolella. Droonien ylivoimaisesti suurimmat markkinat löytyvät kuitenkin juuri sotilaalliselta puolelta, jonka osuus markkinoista vuonna 2018 oli markkinoita seuraavan Drone Industry Insight -yhtiön mukaan 70%. Aseistettujen droonien kehittämiseen on myös käytetty Euroopan unionin rahoitusta.

Helppokäyttöisinä ja miehittämättöminä ilma-aluksina droonit tarjoavat hyvin monenlaisia käyttömahdollisuuksia ja niiden käyttö muun muassa turvallisuutta edistäviin tarkoituksiin on perusteltua. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut erityisesti aseistettujen droonien käyttäminen sotatoimissa, koska tällöin liikutaan laillisuuden näkökulmasta harmaalla alueella. Puhutaan mahdollisesta kansallisten lakien rikkomisesta, mutta myös kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaamista. Aiheesta on käyty vuosien ajan keskustelua muun muassa Yhdysvalloissa, jossa Barack Obaman ja Donald Trumpin presidenttiyden aikana aseistetuilla drooneilla tehtyjä iskuja ei ole pidetty sotatoimina, joille tarvitaan Yhdysvaltain kongressin hyväksyntä.

Ongelmaksi on myös muodostunut läpinäkymättömyys, sillä toteutetuista drooni-iskuista ei anneta tietoa julkisuuteen, eikä niiden laillisuutta tai toteuttamista perustella. Aseistettujen droonien käyttöä perustellaan muun muassa sillä, että iskujen toteuttaminen on tarkempaa, jolloin siviiliuhrien määrä olisi vähäisempää. Läpinäkymättömyys ja tietojen salaaminen on kuitenkin johtanut siihen, että todellisten siviiliuhrien lukumäärästä on vaikea saada tietoa.

EU aseistettuja drooneja koskevan pulman äärellä

Vaikka Euroopan unioni on ensimmäisenä luomassa alueelleen yhteisiä selviä sääntöjä koskien droonien ammatillista ja vapaa-ajan lennättämistä, ei näin kuitenkaan ole tapahtunut sotilaallisen käytön osalta. 2010-luvulla Euroopan parlamentti on kuitenkin muutamaan otteeseen yrittänyt saada Euroopan unionia muuttamaan suhtautumistaan aseistettujen droonien käyttämiseen.

Esimerkiksi helmikuussa 2014 Euroopan parlamentti hyväksyi europuolueiden yhteisen päätöslauselman, jolla pyydettiin jäsenvaltioita ja Euroopan unionin neuvostoa muodostamaan yhteinen kanta koskien aseistettujen droonien käyttöä. Päätöslauselman mukaan niitä ei tulisi käyttää siten, että ne loukkaavat kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Tämän lisäksi EU:n tulisi muu muassa edistää kolmansien maiden halua avoimuuteen ja vastuullisuuteen droonien käytössä.

Hyväksytystä päätöslauselmasta huolimatta neuvosto ja jäsenvaltiot eivät ole päässeet sopuun yhteisestä kannasta. Syynä on pidetty jäsenvaltioiden oikeutta päättää omasta kannastaan, mutta myös sitä, että jäsenvaltioista osa on aseistettujen droonien käyttämisen kannalla. Jäsenvaltioista Yhdistynyt kuningaskunta on jo käyttänyt niitä ihmiskohteiden surmaamiseen, kun taas esimerkiksi Ranska ja Italia ovat halukkaita aseistamaan droonejaan jatkossa. Osa jäsenvaltioista on myös muilla tavoin osallistunut tai edesauttanut kolmansien maiden aseellisten droonien käyttämistä ja käyttöönottoa. 

Euroopan unionin tulisi viimein herätä

Keskustelu koskien aseistettuja drooneja on yhä kesken, mutta eteen on jo noussut uusi kysymys, joka liittyy automaattisten asejärjestelmien ongelmallisuuttee, erityisesti niiden laillisuuteen ja eettisyyteen. Viime vuonna aloittaneen uuden Euroopan parlamentin tulisi EU-kansalaisten suoraan valitsemana elimenä toimia aktiivisesti ja voimakkaammin, jotta Euroopan unionille saataisiin viimein yhteinen kanta koskien aseistettujen droonien käyttämistä.

Teknologian, erityisesti sotateknologian, kehittyminen tuo mukanaan yhä uusia kysymyksiä ja pulmia. Euroopan unionin tulisi oman arvopohjansa mukaisesti tuomita ja asettaa selvät rajat sellaiselle toiminnalle ja teknologian käytölle, joka loukkaa kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja kansainvälistä humanitaarista oikeutta. Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eron myötä jäsenvaltioiden joukosta poistuu tiettävästi ainoa jäsenvaltio, joka on käyttänyt aseistettuja drooneja ihmiskohteiden surmaamiseen. Tämän voisi kuvitella vähentävän vastustusta yhteisen kannan muodostamisessa, mutta mitä pidemmälle eräiden jäsenvaltioiden suunnitelmat droonien aseistamiseksi edistyvät, sitä vaikeammaksi käy sellaisen yhteisen kannan muodostaminen, joka tuomitsee niiden käyttämisen ihmisoikeuksien ja humanitaarisen oikeuden loukkaamisessa.

TEKSTI Joni-Matti Koskinen
KUVA Wikimedia Commons

Kirjoittaja on sähkövoimatekniikan insinööri ja kandidaattiopiskelija, joka opiskelee politiikkatieteitä ja kansainvälistä oikeutta Lapin yliopistossa. Hän on perehtynyt rauhan ja sodan kysymyksiin, mutta myös identiteettiin ja uskontoon liittyviin kysymyksiin, vammaisasioihin sekä Unkarin politiikkaan ja yhteiskuntaan.

Tagit: asevarustelu, ihmisoikeudet, puolustus Kategoriat: Artikkelit, Brexit, Ihmisoikeudet, Nostot, Puolustus ja turvallisuus, Yleinen
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit