Euroopan turvallisuusyhteistyön kulmakivet

Euroopan unionille puuhataan tehokkaasti uutta ja yhteneväisempää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Uuden globaalistrategian myötä unioni maalailee itsestään kuvaa tehokkaana, itsenäisenä ja tarvittaessa sotilaallisena globaalina toimijana. Turvallisuusyhteistyön merkittävimmät kulmakivet voivat kuitenkin osoittautua prosessin suurimmiksi kompastuskiviksi.

Eurooppalaisen turvallisuuden viime aikojen suurimmat haasteet voidaan yksiselitteisesti liittää terrorismin torjuntaan. Terrorin uhkasta on tullut pysyvä ilmiö Euroopassa muun muassa Pariisin, Brysselin, Lontoon ja Turun iskujen myötä. Jotta Eurooppa pystyisi tehokkaasti torjumaan muuttuvia uhkia, tulee Eurooppaan luoda yhteinen tiedusteluverkosto, jossa jäsenmaat jakavat tiedustelutietojaan avoimesti toisten jäsenmaiden kesken. Suurimman haasteen yhteiselle tietokannalle tällä hetkellä muodostavat jäsenmaiden kahdenväliset tiedustelusuhteet unionin ulkopuoleisten valtioiden kanssa. Jotta uskottavaa turvallisuusyhteisö voidaan luoda, on ratkaistava jäsenmaiden ja unionin päällekkäiset roolit kansainvälisten tiedustelusopimusten osapuolina.

Euroopan unionin turvallisuusyhteistyölle oman haasteensa luo Naton vahva asema Euroopassa. Vaikka Eurooppaan tulee luoda unionin kattava turvallisuusyhteisö, ei sen tarvitse korvata Naton roolia. Unionin jäsenmaista tällä hetkellä 22 kuuluu Natoon. Strategisen yhteistyön Naton kanssa tulee voida jatkua, sillä resurssien päällekkäisyys ja organisaatioiden keskinäinen kilpailu tulisivat ainoastaan heikentämään molempien järjestelmien asemaa ja uskottavuutta. Euroopassa täytyy kuitenkin tiedostaa, että Euroopan unionin tulee olla turvallisuuspolitiikassaan itsenäinen toimija. Naton kehittäminen Euroopassa ei voi näin ollen korvata Euroopan oman turvallisuusstrategian kehittämistä.

Yhteisen, kestävän ja kannatettavan turvallisuusstrategian luomiseen kiteytyy koko turvallisuusyhteistyön nnistuminen – tai epäonnistuminen. Strategian tulee olla kirkas ja selkeä sekä pyrkiä huomioimaan eri jäsenmaiden erilaiset tarpeet. Yhteisen tavoitteen jakaminen ja osallisuuden tunteen luominen edellyttävät eurooppalaisilta päättäjiltä strategista osaamista ja joustavuutta, unohtamatta instituutioiden muokkaamista. Turvallisuuden kehittämisen on noustava unionin prioriteettilistan kärkeen ja tavoitteen toteutumiseksi jäsenmaiden on kyettävä nousta omista poteroistaan yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

 

 

 

TEKSTI Iiris Asunmaa

KUVAT Iiris Asunmaa & Unsplash

Tagit: puolustus, turvallisuus Kategoriat: Eurooppanuoret, Nostot
share TWEET PIN IT SHARE
Aiheeseen liittyvät artikkelit