EU haluaa strategisen suhteen Intian kanssa

Demokratiaa, oikeusvaltiota, sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä. Kestävää kehitystä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Rauhaa ja turvallisuutta, kauppaa ja investointeja. Naisten ja lasten oikeuksia. EU:n tuoreen Intia-strategian tavoitteet kuulostavat niin hienoilta, että ne voisivat olla suora lainaus jonkun idealistisen kansalaisjärjestön toimintaohjelmasta. Toisaalta strategia sisältää myös arvostelua.

Euroopan unionin Intia-strategia on pitkän prosessin tulos. Euroopan komission edellinen tiedonanto on vuodelta 2004. Vuonna 2016 hyväksyttiin yhteinen toimintasuunnitelma 2020 ja vuoden 2017 EU-Intia-huippukokouksessa osapuolet tunnustivat toisensa strategisina kumppaneina. Ennen tätä suhteet rakentuivat vuoden 2005 toimintasuunnitelmaan.

Euroopan unionin koetaan usein olevan vaikeaselkoinen, eivätkä instituutioiden väliset valtasuhteet ole kaikille selkeitä. Intia-strategia ei ole mikään poikkeus. Strategia koostuu toisaalta komission ja ulkosuhdehallinnon yhteislausunnosta, toisaalta ministerineuvoston päätelmistä.

Neuvoston päätelmät ovat tärkeä osa strategiaa, ja heijastavat jäsenmaiden yhteistä näkemystä. Yhteislausunto on komission ja ulkosuhdehallinnon tuotos, joka hyväksyttiin myös muodollisesti ministerineuvostossa. Parlamentilla ei ollut samanlaista roolia valmisteluissa, mutta yhteislausunnossa viitataan parlamentin Intia-lausuntoon vuodelta 2017.

Yhteislausunnosta voi ensin saada vaikutelman, että paperiin on kritiikittömästi kerätty yleisiä tavoitteita, kuten ”kestävää modernisaatiota”.  Tekstiin on kuitenkin sisällytetty parannettavia asioita. Strategiassa todetaan, että Intian tulee panostaa makrotaloudellisiin reformeihin ja infrastruktuuriin. Opetukseen, tutkimukseen ja yrittäjyyteen tulee suunnata voimavaroja. Naisten ja nuorten osallistumista on parannettava. Kaikissa näissä kysymyksissä EU voi toimia Intian kumppanina.

Kauppapolitiikkaa, kriisinhallintaa ja ihmisoikeuksia

Intia on kauppapolitiikassa haastava neuvottelukumppani kansainvälisillä ja kahdenkeskisillä foorumeilla. Strategiassa todetaankin, että ”yhteistä näkemystä tulee etsiä, erimielisyyksiä kaventaa ja yhteistä toimintaa lisätä”. Intian kerrotaan olevan haluton lisäämään tuontia, mutta EU tulee lisäämään ponnistelujaan Intian talouden avaamiseksi. Maailman kauppajärjestö WTO:ssa EU odottaa Intialta ”rakentavampaa panosta”.

EU haluaa yhdessä Intian kanssa vahvistaa monenvälisiä järjestöjä ja puolustaa sääntöperustaista kansainvälistä järjestystä. Kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat keskeisiä tavoitteita. Strategiassa mainitaan myös YK ja G-20: ”EU on valmis edistämään yhteisiä aloitteita, kahdenvälisesti ja YKssa, liittyen ilmastonmuutokseen, oikeusvaltioon ja demokratiaan, ihmisoikeuksiin mukaan lukien naisten voimaannuttamiseen ja lapsen oikeuksiin sekä terrorismin vastaiseen taisteluun.”

Poliittisten tavoitteiden osalta ei mainita kuolemanrangaistuksen poistamista, vaikka tämä on pitkään kuulunut EU:n tavoitteisiin. YK:ta koskevassa tekstiosuudessa sivuutetaan turvallisuusneuvoston reformi. Tämä on vaikea kysymys  paitsi TN-jäsenyyttä havittelevan Intian takia, niin myös siksi että EU-maiden joukossa on kaksi pysyvää jäsentä. Jammu ja Kashmirin tilannetta ei mainita, vaikka rauhan ja turvallisuuden edistäminen muuten on EU:n tavoite.

Kansainvälisessä kriisinhallinnassa halutaan jatkaa yhteistyötä. Intia kuuluu merkittävimpiin kriisinhallintaoperaatioihin osallistuviin maihin. EU haluaa parantaa sotilaiden välistä yhteydenpitoa ja selvittää yhteisten harjoitusten mahdollisuutta. EU jatkaa ponnistelujaan Intian liittymiseksi asevientisopimukseen (ATT) ydinaseita koskevaan NPT-sopimukseen ja jalkaväkimiinoja kieltävään sopimukseen (Ottawan sopimus).

EU on esittänyt ihmisoikeusdialogia Intian kanssa, johon Intia ei ole suostunut. Nyt ihmisoikeudet on kuitenkin kirjattu EU:n Intia-suhteiden painopistealueeksi.

Punaisena lankana EU:n Intia-strategiassa on dialogin, koordinaation ja yhteistyön tiivistäminen. Vuosittaiset EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Intian ulkoministerin tapaamiset halutaan nostaa ”strategiseksi dialogiksi”. Neuvoston päätelmissä komissiota ja korkeata edustajaa kehotetaan pohtimaan strategisen kumppanuussopimuksen solmimista.

Mitä strategialla tehdään?

Intian tiedotusvälineissä EU:n strategia ei noussut etusivun otsikoihin, mutta sai kuitenkin jonkin verran huomiota. Intian hallituksen 26. marraskuuta julkaisemassa, niukkasanaisessa tiedotteessa strategia toivotettiin tervetulleeksi. Yksi Intian johtavista medioista, The Times of India, totesi analyysissaan, että Intia on tähän asti panostanut enemmän yksittäisiin jäsenmaihin kuin itse unioniin. Aikakauslehti Mint taas katsoi, että strategian myötä EU ilmaisee halukkuutensa jatkaa jäissä olevia vapaakauppaneuvotteluja. Korkea edustaja Federica Mogherini kirjoitti 22. marraskuuta Indian Express -lehdessä julkaistussa artikkelissa, että ”Intia nousee EU:n rinnalle globaaliksi vallaksi ja demokratian turvaajaksi”.

Mikä sitten on tällaisen strategian merkitys? Vaikuttaako se yleensä mihinkään? Tärkein vastaus on, että strategian myötä EU näytti, että se pystyi sopimaan Intiaa koskevista tavoitteistaan. Strategian voidaan katsoa edistävän EU:n omia kahdenvälisiä ja monenvälisiä tavoitteita. Samalla se toimii kehyksenä EU:n ja sen jäsenmaiden hankkeille ja tavoitteille. Nyt edessä on strategian jalkauttaminen, josta varmasti tulee vaativa harjoitus.

EU:n jäsenmaiden määrä on vähenemässä ensimmäistä kertaa pitkän laajentumisen jälkeen ja unioni on muutenkin usein vastatuulessa. Tämän vuoksi on hyvä, että EU tuo selkeästi esille omat tavoitteensa. Nyt unioni näytti, että se pystyy olemaan yksimielinen.

Kaikki jäsenmaat ovat läsnä New Delhissä. Ne panostavat usein samoille sektoreille ja kilpailevat Intian huomiosta. Joskus yksittäinen jäsenmaa voi kuitenkin olla melko pieni toimija Intia-kontekstissa. Tällöin jäsenmaalle voi olla hyödyksi olla osa suurempaa kokonaisuutta. Kansallisia Intia-tavoitteita voi menestyksellä edistää maailman suurimman talousalueen strategian kautta.

TEKSTI Erik af Hällström

KUVA Flickr / Vidur Malhotra

 

Erik af Hällström on luonut pitkän uran ulkoministeriössä ja  toimii parhaillaan ministerineuvoksena Suomen New Delhin suurlähetystössä.

Tagit: intia, strategia Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit