EU, eläimet ja epätasa-arvo

Kävelet kadulla kauppaan ja ihastelet itseksesi, kun vastaasi kävelee talutushihnan päässä suloinen pieni koiranpentu. Hetkellinen koirakuume iskee ja haluaisit päästä itsekin rapsuttelemaan ja paijaamaan pennun kaltaista söpöläistä. Jatkat kuitenkin matkaasi läheiseen ruokakauppaan, koska sinulle on tulossa illalla vieraita ja tarkoituksenasi on tehdä karitsasta herkullista paistia äitisi ohjeella. Mitä tämä lyhyt tarina opettaa? Ainakin sen, että eläimen kohtalo riippuu paljon lajista. Huolimatta siitä, että sekä lampaat että koirat ovat pieninä varsin suloisia ja paijattavia, toiset päätyvät rapsuteltaviksi ja toiset lautaselle. Eri eläinlajien kasvattamisen tarkoitus tekeekin niistä lähtökohtaisesti epätasa-arvoiset lajit, mutta tästä huolimatta voidaan pitää tarkoituksenmukaisena, että jokaiselle taattaisiin lajityypillisesti katsottuna hyvät oltavat.

Eläinten välistä epätasa-arvoa esiintyy kuitenkin myös monien syiden johdosta sekä lain tasolla että käytännössä. Viime päivät on Suomen mediassa kohistu Aqua dragons -lelusta, joka sisältää kuoriutuvia äyriäisen munia, ja täten oikeita eläimiä markkinoidaan lapsille leluna. Yllättävää kyllä, Suomen tai EU:n lainsäädäntö ei kiellä eläimen markkinoimista leluna. Eläimen hyvä hoito voikin olla varsin pienestä kiinni, sillä lapsi saattaa helposti kyllästyä leluunsa ja tällöin jättää äyriäiset puutteelliselle hoidolle. Muun Euroopan laajuisen eläinsuojelulainsäädännön parantamisen ohella olisikin tärkeää lähitulevaisuudessa säätää siitä, kuinka eläimiä on oikeutettua markkinoida. Tällä taattaisiin se, että kansalaiset todella ymmärtävät ostavansa jonkin elävän, hoitoa tarvitsevan eläimen, eivätkä jotain, jolla voi leikkiä.

Paitsi eri lajia edustavat eläimet, myös lajitoverit voivat joutua keskenään epätasa-arvoiseen asemaan lain silmissä. Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY ry julkaisi huhtikuun 2019 lopussa tiedotteen, jossa kerrottiin tuotantokanien kärsivän siitä, että niitä koskeva sääntely on toistaiseksi vaillinaista. Sen enempää EU:ssa kuin Suomessakaan ei ole erillistä sääntelyä tuotantokanien kohtelulle ja pidolle. Pienikokoisten seura- ja harrastuseläinten suojelua koskeva asetus ei koske tuotantokaneja, joten lemmikkikani on täten häkkikania juridisesti paremmassa asemassa.

Kysymys kuuluukin, onko tunnelin päässä valoa? Tutkimusten mukaan peräti 35 % eläimistä EU-alueella olisi kokonaan vailla lain suojaa, mutta tilanne on toivottavasti paranemassa. Syyskuussa 2018 avattiin Euroopan laajuinen kansalaisaloite, jonka tähtäimessä on kieltää tuotantoeläinten häkkikasvatus. Eläimen hyvinvoinnille on tärkeää, että se taas toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, eikä häkkikasvatus tätä eläimelle mahdollista. Tällä hetkellä häkkejä käytetään edelleen laajamittaisesti kananmunatuotannossa, sikaemakoilla ja lihakaneilla, vaikka monet eläimet eivät edes mahdu kääntymään paikallaan.

Onkin siis selvää, että EU on kukonaskelen lähempänä eläinten tasa-arvoa ja sitä, että suurempi osa eläimistä kuuluisi lain suojan piiriin. Sen saavuttaminen tarkoittaisi sitä, että huolimatta siitä, mihin tarkoitukseen ihminen eläintä kasvattaa, olisi eläimelle taattu hyvä elämä.

TEKSTI Terhi Raikas
KUVA 
Unsplash

Kirjoittaja on Helsingistä valmistunut oikeustieteen maisteri ja Venäjän kääntäjä, jonka lempiaiheet liittyvät ympäristöön ja Venäjä-suhteisiin.

Tagit: eläintensuojelu Kategoriat: Artikkelit, Nostot, Yleinen
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit