Elämäntehtävänä turvallisuus maailmalla – haastattelussa Elisabeth Rehn

Elisabeth Rehn on puolustusministerinä, ihmisoikeusraportoijana  ja rauhanvälittäjänä toimiessaan päässyt näkemään maailmaa aitiopaikalta. Aito uteliaisuus maailmaa kohtaan on johtanut hänet moniin kiinnostaviin tehtäviin uran aikana.

Kun tapaan Elisabeth Rehnin paikallisessa ravintolassa hänen kotikunnassaan Kirkkonummella, hän valmistelee parhaillaan lähestyvää matkaansa Yhdysvaltoihin. Edessä on luentosarja, joka järjestetään Yhdysvaltain  eteläisessä osavaltiossa Arizonassa.

“Minun tarvitsee vielä perehtyä Arizonan tilanteeseen tarkemmin”, Rehn pohtii ja kertoo tietävänsä, että Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump nauttii suurta kannatusta Arizonassa.

Tuleva USA:n matka ei kuitenkaan ole Rehnin arjessa poikkeus, sillä hän matkustelee edelleen aktiivisesti ympäri maailmaa luennoimassa. Hän on myös toiminut Länsi-Balkanilla ja Afrikassa ihmisoikeusraportoijana  sekä työskennellyt YK:n lisäksi erilaisissa kansainvälisissä tehtävissä. Tästä johtuen Rehnillä on edelleenkin kattava verkosto ympäri maailmaa.

Rehn kertoo, että hän kiinnostui kansainvälistä politiikasta opiskellessaan valtio-oppia ja talousmaantiedettä ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa Hankenilla.

“Professorini Ilmari Hustich käytti kurssikirjana omaa kirjaansa Världen av idag, joka oli mielestäni erittäin inspiroiva. Se sai minut ajattelemaan, miten kiinnostava maailma oikeasti on”, Rehn kertoo.

Hän kuitenkin huomauttaa, että on ollut aina kiinnostunut kansainvälisistä asioista.

“Ja vieläkin seuraan uutisia monilta kansainvälisiltä kanavilta, kuten CNN, BBC ja Al-Jazeera”, hän sanoo.

Aktiivinen puolustusministeri

Toimiessaan puolustusministerinä vuonna 1990-1991 Holkerin hallituksessa ja 1991-1995 Ahon hallituksessa, Rehn sai nähdä ja kokea maailman muutoksen aitiopaikalta. Tänä aikana muun muassa Irak hyökkäsi Kuwaitiin ja Neuvostoliitto romahti epäonnistuneen vallankaappauksen jälkeen.

“Se oli ensimmäinen kerta, kun puolustusministeri sai vapaasti ottaa kantaa kansainvälisiin asioihin. Sitä ennen turvallisuuspolitiikkaan liittyvät kannanotot olivat kuuluneet tasavallan presidentille ja ulkoministerille”, Rehn kertoo.

Puolustusministerinä hänellä oli aktiivisiä yhteyksiä muiden valtioiden puolustusministereihin. Muun muassa Yhdysvaltojen presidentti George HW Bushin hallinnossa puolustusministerinä toiminut Dick Cheney vaimoineen vieraili Suomessa 90-luvun alkupuolella.

Myös monet kehityskysymykset askarruttivat Rehniä hänen toimiessaan puolustusministerinä. Etenkin Ruandan konfliktin aikana vuonna 1995 Suomen hallitus hyötyi Rehnin yhteyksistä maailmalla.

“Kun Ruandan kansanmurha oli pahimmillaan, saimme idean lähettää veden kuljetukseen sopivia maitotankkeja Suomesta Rwandaan. Soitin silloiselle Yhdysvaltain puolustusministeri Perrylle, joka sillä hetkellä oli paikan päällä Ruandassa. Ehdotukseni sai Perryn lähettämään Suomeen Galaxy-kuljetuskoneen ja projekti saattoi toteutua”, Rehn muistelee.

Tehtävä Bosniassa

Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995, 16 europarlamentaarikkoa aloitti työnsä Brysselissä ja Rehn nimitettiin Ruotsalaisen kansanpuolueen edustajaksi. Samaan aikaan hänestä tuli YK:n ihmisoikeusraportoija Bosniassa.

Kun Rehn kävi Sarajevossa tarkistaakseen Bosnian ihmisoikeustilanteen, sota oli vielä käynnissä.

“Laskeuduttuani ensimmäistä kertaa Sarajevoon komennettiin koneessa kypärä päähän ja luotiliivit päälle. Kuulimme kiväärien äänet jatkuvasti. Koimme aidosti sen, miltä tuntui olla kaiken pahuuden keskipisteessä”, Rehn muistelee.

Työskennellessään ihmisoikeustarkkailijana, Rehn onnistui saavuttamaan Serbien luottamuksen. Hän painottaa, että  ihmisoikeusselvittäjän on suhtauduttava objektiivisesti kaikkeen ympärillä tapahtuvaan.

“Luottamuksen osoituksena Milosevic lupasi, että voisin liikkua vapaasti alueella, mikä helpotti työntekoa. Hänen lupauksensa piti”, hän sanoo.

Balkanin tehtävien ja vuoden 2000 presidentinvaalien ehdokkuutensa jälkeen Rehn aloitti Nelson Mandelan vaimon Graca Machelin ehdottamana selvittämään naisten ja tyttöjen tilannetta konfliktialueilla.  

Ahon hallituksessa tasa-arvoministerinä toimineelle Rehnille naisten turvallisuus ja kohtelu konfliktialueilla on sydämen asia.

“Seksuaalinen väkivalta naisia kohtaan on osa sotien strategiaa, ja myös YK-rauhanturvaajien tekemät rikokset ovat huolestuttavia. Vieraillessani Afrikassa olen tavannut monia seksuaalisen väkivallan uhriksi joutuneita naisia”, hän kertoo.

Salamyhkäinen turvallisuuspolitiikka

Ahon hallituksen aikoina Suomen liittyminen Euroopan unioniin oli ykkösaihe. Suomi painotti sen taloudellista merkitystä, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta ei avoimesti keskusteltu.

“Totta kai turvallisuuspolitiikasta käytiin jonkin verran keskustelua, mutta pääosin se nähtiin kuitenkin tabuna”, Rehn muistelee.

Hän ei usko, että Euroopan puolustuspolitiikka kehittyy sen enempää. Rehnin mukaan EU:ssa on paljon erilaisia intressejä, minkä Balkanin kriisi osoitti. Uusimmat vaalit ovat myös osoittaneet maiden erilaisia näkemyksiä muun muassa ihmisoikeuksista.

“Sen sijaan toivon, että Pohjoismaat syventäisivät yhteistyötä puolustuspolitiikassa. Se, että ainoastaan Ruotsi ja Suomi ovat Naton ulkopuolella, ei ole estänyt Pohjoismaiden yhteistyötä.Meillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa”, Rehn miettii.

TEKSTI Lars Sjöblom

KUVITUS Cecilia Aintila

Tagit: rauhantyö Kategoriat: Eurooppanuoret, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit