Britannian nuorilla on vielä tahtoa

Britanniassa nuoret ovat ottaneet tehtäväkseen vaikuttaa tulevaisuuteensa. Skotlannissa opiskelevan Juuso Järviniemen mukaan nuoret eivät ole tyytyväisiä päätökseen irtautua unionista. Nyt nuoret ovat yhteisen agendan ansiosta vahvempi rintama kuin koskaan aiemmin.

Kesäkuun 23. vuonna 2016 on päivä, joka jää historian kirjoihin. Britannia äänesti itsensä ulos Euroopan unionista: 51,9% sen puolesta ja 48,1% sitä vastaan. Theresa Mayn mukaan kansa oli puhunut ja koittaisi aika muutokselle.

Äänestystulokset ovat herättäneet monipuolista keskustelua myöhemmin – välillä nostattaen vahvaa kritiikkiä ja välillä taas pehmeämpää analyysiä. Kysymys siitä, kuinka moni kansalaisista jätti antamatta mielipiteensä äänestyksessä on puhututtanut myöskin mediaa. Pysäyttävää oli se, kuinka moni äänesti Britannian ulos tietämättä mitä hyötyjä unioni Britannialle ja sen kansalaisille tuokaan. Sekä Irlanti että Skotlanti olivat Brexitiä vastaan, mutta enemmistö kokonaisäänistä puolsi eroa.

Kovimman iskun Brexitistä tuntuivat kuitenkin saavan nuoret nuoret, joiden on tähän asti ollut mahdollista vapaasti elää, työskennellä ja opiskella muissa Euroopan unionin jäsenmaissa. Nuorista peräti 64% äänesti unionin kansalaisuuden puolesta. Samaan aikaan moni niistä Britannian kansalaisista, jotka äänestivät Brexitin puolesta, ei tarkalleen tiennyt siitä, mistä äänesti. Media koitti jo ennen äänestystä välittää tietoa Brexiti merkityksestä ja mahdollisista seurauksista äänestäjille, mutta tieto Euroopan unionin kansalaisille tuomista eduista ei kuitenkaan ehtinyt kohdata tarpeeksi montaa ennen h-hetkeä. Jotkut nuoret kiinnostuivat selvittämään, mikä EU oikeastaan on vasta äänestämisensä jälkeen. Osa nuorista kokeekin, ettei heille annettu tarpeeksi informaatiota äänestyksestä ja sen mahdollisista vaikutuksista.

Britannian kansalaisilla oli mahdollisuus olla osa jotain suurempaa kuin yksinomaan Britannian kansalaisia: olla aidosti Euroopan unionin kansalaisia. Nuorilla oli ja on haaveita, jotka keski-ikäisten sukupolvi romutti kertaheitolla. Herää kysymys, millaiselta tulevaisuus tulee tuntumaan Britanniassa ja miten eri ikäpolvet tulevat sopeutumaan post-Brexit Britanniaaan? Millaista tulee olemaan silloin, kun nykyiset EU-kriittiset ikääntyvät ja jäävät eläkkeelle, kun taas samalla monet nuoret liittyvät työikäisten ryhmään ja joutuvat sopeutumaan Brexitin muovaamiin uusiin rajoituksiin. 

Nuoret haastavat vallitsevaa poliittista ilmapiiriä Britanniassa

Juuso Järviniemi on 22-vuotias, alkujaan tamperelainen ja tällä hetkellä puheenjohtajana Young European Movementissa UK:ssa. Hän myös opiskelee Skotlannissa Edunburghin yliopistossa toista vuottaan ja on mukana myös Eurooppanuorten toiminnassa. Hän on yhä vahvasti sitä mieltä, että nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuteensa Britanniassa. Nuoret ovat hänen mukaansa lähteneet liikkeelle yhtenä vahvana rintamana ympäri Britanniaa. Vaikuttamistyötä tehdään aktiivisesti ruohonjuuritasolla ja mielenosoituksista on tehty aiempaa näyttävämpiä. Järviniemen mukaan tämä on vaikuttanut myös voimakkaasti koko Britanniassa vallitsevaan poliittiseen kulttuuriin. Nuoret todella haluavat välittää mielipiteensä nykytilanteesesta ja puhua ennen kaikkea tulevaisuuden puolesta.

Nuoret tekevät vaikuttamistyötä eri ylioppilaskuntien, nuorisojärjestöjen sekä puolueiden kautta, joista osa on vaatinut uuden kansanäänestyksen järjestämistä. Järviniemen mukaan yksi tuoreimpia uutisia on, että huhtikuussa nuorisojärjestö National Union of Students, joka muodostuu pääasiassa noin 600 ylioppilaskunnan edustajista, alkoi kampanjoida uuden Brexit-kansanäänestyksen puolesta.

Ruohonjuuritason vaikuttamisen hyvä puoli on se, että niin kuin muissakin menestyneissä demokraattisissa maissa, myös Britanniassa poliitikot pyrkivät seuraamaan mediaa ja kansalaisten mielipiteitä, ja ovat jatkuvan lobbauksen alla painostettuja tekemään päätöksiä kansan puolesta. Nuorilla on täten monipuoliset keinot vaikuttaa sekä suorasti että epäsuorasti poliitikkoihin.

Järviniemi huomauttaa, että nyt jos koskaan on kiinnostavaa olla mukana Eurooppanuorten sisarjärjestössä ja kokea, miten erilaista vaikuttamiskulttuuri on tällä hetkellä Britanniassa: “Jatkuvasti ollaan kaduilla näkyvillä ja pyritään vaikuttamaan tavallisiin kaduntallaajiin, kun taas monessa muussa maassa kuin Britanniassa, joissa opiskelee JEF-aktiiveja, vaikuttamistyö tuntuu rauhallisemmalta. Siellä esimerkiksi järjestetään haastatteluja tai erilaisia puhetilaisuuksia yliopistojen saleissa, joissa pääasiassa ollaan kuuntelijan tai keskustelijan roolissa. Britanniassa on tällä hetkellä todella monipuolista toimintaaa vallitsevan poliittisen kontekstin ansiosta.”

Nuorilta vaaditaan kuitenkin vielä paljon, jotta poliittisella tasolla tapahtuisi toivottuja muutoksia. Nähtäväksi jää kumpi tulee toteutumaan: uudenlainen EU-jäsenyys vai lopullinen Brexit. Toteutuuko uusi kansanäänestys, niin kuin nuoret vaativat, vai alkavatko tämän päivän nuoret valmistautua elämään post-Brexit yhteiskunnassa. Nuorissa on toden teolla uskoa parempaan ja tahtoa muuttaa maailmaa, mutta vielä ei ole varmuutta siitä, miten näkyvästi he tulevat olemaan mukana muuttamassa lähitulevaisuuttaan – niin Britanniassa kuin muualla Euroopassa.

TEKSTI Annalotta Järvinen

KUVA Young European Movement UK

 

Kirjoittaja on 20-vuotias yliopistoon suuntaava turkulainen. Avoin, utelias ja kiinnostunut maailman menoista. Kirjoittaa ja oppii Euroopasta Tähdistön verkkotoimituksen kautta yhä enemmän.

Tagit: Brexit, JEF, nuoriso Kategoriat: Artikkelit, Brexit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit