Brexitin vaikutukset GMO-politiikkaan

Brexit tuskin tulee vaikuttamaan EU:n GMO-politiikkaan dramaattisesti. Vaikutukset Iso-Britanniassa saattavat sen sijaan olla huomattavat.

Tässä kuussa Brexit-neuvottelut saavuttivat yhden rajapyykin. Alustava sopu löytyi monista keskeisistä kiistakysymyksistä: EU-kansalaisten asemasta Britanniassa, Britannian maksuvelvoitteista sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajatarkastuksista. Brexit siis todella etenee – eikä näköpiirissä ole merkkejä siitä, että eropäätöstä oltaisiin pyörtämässä, niin kuin jotkut ovat toivoneet.   

Sovun ansiosta neuvotteluissa voidaan siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli neuvottelemaan hankalammista kysymyksistä, kuten siirtymäkaudesta sekä Britannian ja EU:n välisestä suhteesta tulevaisuudessa. Varsinkin jälkimmäisessä riittääkin neuvottelemista: yli 40-vuotisen jäsenyytensä aikana Britannia on kutonut varsin tiiviit suhteet EU:hun.

Mielenkiintoinen kysymys on, miten Brexit tulee näkymään käytännössä eri politiikan sektoreilla. Yksi kiintoisa ja kiistanalainen politiikan sektori on GMO-politiikka. Tällä saralla Britannia on edustanut valtavirrasta poikkeavaa näkökantaa, kannattamalla tieteellisempää suhtautumistapaa GMO-kysymyksissä. Kuinka EU:n GMO-politiikka tulee sitten muuttumaan Britannian lähdettyä?

Vastaus on, että ei luultavasti juurikaan. Britannia on iso jäsenmaa, mutta sen kuuluminen EU:hun ei ole juurikaan vaikuttanut EU:ssa omaksuttuun suhtautumiseen. EU:n suhtautumista GMO-tuotteisiin voi globaalissa mittakaavassa pitää varovaisena, jopa torjuvana. Suhtautumista leimaa epäilys: GMO-tuotteet, toista todistavista tutkimuksistakin huolimatta, voivat olla potentiaalisesti vaarallisia niin ympäristölle kuin kuluttajille.

Iso-Britannian EU-ero aiheuttaa sen, että yksi GMO:n puolestajapuhujista poistuu unionista. Tämä todennäköisesti muuttaa EU:n dynamiikkaa asian suhteen entistä vastahakoisempaan suuntaan. Brexitin seurauksena GMO:hon negatiivisesti suhtautuvien tahojen ääni nimittäin luonnollisesti tulee voimistumaan EU:n päätöksenteon pöydissä, kun Britannia ei ole siellä tuomassa näkökulmiaan esiin ja osallistumassa äänestyksiin.

Viimeaikaiset päätökset unionissa voidaan tulkita osoituksena vastahakoisen linjan jatkumisesta.  Esimerkiksi vuonna 2015 EU:ssa tehtiin päätös sallia GMO-viljelyn kielto jäsenmaissa. Aiemmin jäsenmaiden tuli sallia GMO-viljely, mikäli EU:n viranomaisten tekemissä tutkimuksissa lajikkeet oli todettu turvallisiksi ja neuvosto äänestänyt luvan antamisen puolesta.

Tällä suhteessa EU:n päättäjät ovat tehneet sellaista politiikkaa, mikä on ollut kansalaisten mielipiteiden mukaista. Eurobarometrit toisensa jälkeen ovat vahvistaneet EU-kansalaisten vastahakoisuuden GMO:ta kohtaan. Nykyisen politiikan jatkamisella on siis EU:ssa vahva kansan tuki.

Se mitä EU Britannian erossa menettää on laadukkaasta tutkimuksestaan tunnetun maan. Tutkimuksen laadukkuudesta kielii, että Britannia antaa vähemmän rahaa tieteelliseen tutkimukseen EU:n kautta kuin mitä se saa takaisin. Esimerkiksi Dolly-lampaan kloonaus tapahtui Britanniassa, kantasolukloonaustutkimus on ottanut harppauksia brittiläisten tutkijoiden ansiosta ja lisäksi Britanniassa on kehitetty monia keskeisiä lääkkeitä, kuten penisilliini.

Britanniassa on siis potentiaalia kehittyä GMO-tutkimuksen kärkimaaksi siellä olevan tieteellisen osaamisen myötä. Tästä potentiaalista ei päästä EU:ssa enää samalla tavalla hyötymään. Mistä Britannia taas ei vuorostaan pääse Brexitin jälkeen hyötymään, on EU:lta tuleva rahoitus tieteellistä tutkimusta varten.

Tiivistäen voidaan kuitenkin sanoa, että Brexitin vaikutukset EU:n GMO-politiikan linjaan jäänevät pieniksi. Kuinka sitten on asian laita, mikäli kysymyksen kääntää toisin päin: tuleeko Brexit vaikuttamaan merkittävästi Britannian GMO-politiikkaan?

Vastaus on hyvin mahdollisesti kyllä. Kaikki tosin riippuu siitä, mitä Britannia päättää seuraavaksi tehdä. Mitä luultavimmin Britannia saa jatkossa päättää, salliiko se GMO-viljelyn alueellaan ja missä määrin. Jo syksyllä 2016 Britannian maatalousministeri George Eustice toi esiin, että hallitus pohtii maan GMO sääntelyn uutta suuntaa ja että lähtökohtana tulee olemaan tieteellinen suhtautuminen GMO:hon. Britannian lehdistö tulkitsi Eusticen julkisen kannanoton siten, että maa harkitsee GMO-viljelyn aikaisempaa laajempaa sallimista maassa.

GMO:hon myönteisesti suhtautuvat näkevät tässä uudessa tilanteessa monia mahdollisuuksia. Ilmoille on heitetty ajatuksia, että Brexitin jälkeen Britannia voisi perustaa oman lupasysteeminsä GMO-tuotteille EU:n vastaavan tilalle, jolla varmistetaan että viljelyluvan saaneet GMO-tuotteet ovat turvallisia niin ihmisille kuin ympäristöllekin.

EU:n vastaava systeemi ei nimittäin ole toiminut odotusten mukaan. Vaikka EU:n viranomaisten tutkimukset ovat osoittaneet, että GMO-lajikkeet joille on pyydetty viljelylupaa ovat olleet turvallisia, maat ovat blokanneet viljelyluvan myöntämisen neuvostossa. GMO:hon myönteisesti suhtautuvat arvioivatkin, että omalla lupasysteemillään, joka olisi EU:n vastaavaa tehokkaampi, Britannia voisi edetä joutuisasti tämän uuden teknologian käyttöönotossa ja houkutella maahan investointeja ja osaamista muualta maailmasta.  

Britannia on siis tällä politiikan alalla ”ottamassa takaisin kontrollia”, niin kuin Brexit-kampanjan sloganissa kuului. Vai onko todella näin?

Viljelyn suhteen tämä saattaa juurikin olla asian laita. Joskin mikäli Britannia haluaa viedä tuotteitaan EU:n markkinoille, on tuotteiden oltava EU:n standardien mukaisia, aivan kuten kaikkien sisämarkkinoilla myytävien tuotteiden.

Kuitenkin GMO-politiikassa on myös oma, mielenkiintoinen ulottuvuutensa, jossa Britannian EU-eron myötä saaman vapauden suhteellisuus näkyy – nimittäin kansainvälinen kauppapolitiikka. Britannia saattaa saada vapautta päättää lajikkeista, joita se viljelee, mutta toisaalta maa saattaa joutua ottamaan markkinoilleen myös tuotteita, joita se ei soisi kauppojen hyllyillä näkyvän.   

Nimittäin Brexitin jälkeen Britanniaan tulee kohdistumaan paineita Yhdysvaltojen suunnalta. Yhdysvallat on vuosien ajan pyrkinyt saamaan EU-kansalaisilla epäilyksiä herättäviä tuotteitaan markkinoille unionin alueella, kuten juuri erilaisia GMO-tuotteita ja -siemenlajikkeita, hormoneilla kasvatetusta karjasta tehtyä lihaa ja kloriitilla puhdistettua kanaa.

EU on kuitenkin toistuvasti kieltäytynyt näiden tuotteiden ottamisesta markkinoille, mikä on johtanut useisiin kiistoihin osapuolten välillä WTO:ssa. Yhdysvalloissa EU:n vastahakoisen suhtautumisen on tulkittu johtuvan protektionismista.

Erityisesti GMO-kysymykset nousivat merkittäviksi TTIP- vapaakauppasopimusneuvottelujen aikana. Neuvottelut herättivät pelkoa siitä, että sopimus johtaisi GMO-tuotteiden vyöryyn EU:n sisämarkkinoille.

Nyt Britanniassa on herännyt samankaltaisia pelkoja, onhan Britannialla edessään kauppasopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. On ennustettu, että näiden tuotteiden myynnin salliminen markkinoilla on hinta, jonka Britannian tulee maksaa kauppasopimuksestaan Yhdysvaltojen kanssa.

Pääministeri Theresa May ja hänen lähipiirinsä ei ole halunnut lähteä rajaamaan tätä vaihtoehtoa ainakaan pois. Sen sijaan marraskuussa 2017 ympäristöasioista vastaava ministeri Michael Gove kiisti, että Brexit johtaisi GMO:n sallimiseen Britanniassa. Aihe on jo siis alkanut herättää keskustelua Britanniassa.

Tulevaisuus tulee näyttämään, millaiseksi keskustelut Britannian ja Yhdysvaltojen välillä muodostuvat. Hyvin mahdollista kuitenkin on, että GMO-kysymyksistä tulee yksi keskustelujen aiheista.

Tulevaisuudessa Britannia tulee siis olemaan mielenkiintoisesti kahden varsin erilaisesti asiaan suhtautuvan blokin välissä: lännessä sillä on vastassa GMO:ta laajasti käyttävä Yhdysvallat ja idässä GMO:hon hyvin vastahakoisesti suhtautuva EU, jossa on tällä hetkellä sallittu vain yhden GMO-lajikkeen viljely. Britanniassa riittääkin miettimistä sen suhteen, minkä suunnan se itse päättää valita.

TEKSTI Ida Pasanen

KUVA Euroopan parlamentti

 

Kirjoittaja on viittä vaille valmis maisteri valtio-opista. Opinnoissaan hän on keskittynyt Euroopan unioniin.

 

Tagit: Brexit, GMO Kategoriat: Artikkelit, Brexit, Nostot
share TWEET PIN IT SHARE
Aiheeseen liittyvät artikkelit