Vieraskynä: Nuorten EU on yhtenäinen ilmastojohtaja

 

Sara Nyman on 19-vuotias nuorten ilmastodelegaatti, jonka tehtävänä on vahvistaa nuorten osallistumista ilmastopoliittiseen päätöksentekoon, edistää nuorten äänen kuulumista niin kansainvälisillä kuin kansallisillakin areenoilla, sekä lisätä nuorten tietoutta ilmastokysymyksissä. Lisäksi hän vaikuttaa muun muassa Nuorten Agenda2030-ryhmässä sekä Suomen YK-nuorten hallituksessa.

 

Eduskuntatalon portailla satoja lukiolaisia koululakossa. 500 nuorta ilmastokokouksessa.  Tuhansia ihmisiä marssimassa läpi Helsingin kysyen, miten voimme antaa tämän kaikkein tärkeimmän tuhoutua silmiemme edessä?

Ilmastokeskustelu on ollut tänä vuonna vilkkaampaa kuin koskaan ennen. Tästä saamme pitkälti kiittää nuoria, jotka ovat nostaneet tämän aiheen esiin juuri niin kiireellisenä kuin se on: ilmastokriisin hillitsemiseksi on toimittava juuri nyt. Vaihtoehtoja tai aikaa odotteluun ei ole.

Nuorten kokemaan ilmastoahdistukseen on kuitenkin olemassa lääke. Tarvitaan lainsäädännöllistä ohjausta ilmastoystävällisten valintojen tekemiseen, oikeudenmukaisen ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan edistämistä globaalisti.

On naiivia ajatella, että ilmastonmuutos voitaisiin torjua. Sitä voidaan kuitenkin hidastaa, jos toimimme nyt. Tähän tarvitaan Euroopan unionin tasolla vaalikaudet ylittävää politiikkaa ja yksilöitä, jotka kykenevät toimimaan yli puoluerajojen. Meillä on oltava yhteinen tahtotila ilmastonmuutoksen hidastamiseksi, sillä kyseessä on vakavin yhteiskuntaamme uhkaava tekijä. Yksikään intressiryhmä tai valtio ei voi onnistua yksin, vaan toimiin tarvitaan koko unioni.

Toimet kriisin voittamiseksi on tehtävä päämäärätietoisesti ja oikeudenmukaisesti. Maailma kaipaa ilmastojohtajaa.  Tähän tilaisuuteen Suomen on tartuttava erityisesti nyt, toimiessaan Euroopan unionin puheenjohtajamaana. Johtajuudessa ei ole kysymys titteleistä tai kunniasta, vaan siitä, jätämmekö elinkelpoisen planeetan lapsille. Voimmeko katsoa peiliin ja todeta rehellisesti ”me teimme kaikkemme”?

Suomi on nostanut ilmasto- ja ympäristöasiat puheenjohtajakauden ohjelmassaan kiitettävästi esille. Maailmallakin on ehditty jo hämmästellä muun muassa Suomen päätöstä kompensoida kokousvieraiden lentopäästöjä erilaisten lahjojen jakamisen sijaan. Kysymys onkin siinä, miten ilmastoteot käytännössä toteutuvat. Maailmaa ei pelasteta vielä kauniilla visioilla tai sähköisillä kokousohjelmilla. Jo nyt on nähty, että kunnianhimoiset ilmastolinjaukset herättävät unionissakin vastustusta. Näiden vankkureiden vetäminen ei ole siis mikään helppo tehtävä, mutta ei maailmaa ennenkään ole muutettu sormia napsauttamalla. Kestävän tulevaisuuden rakentaminen on meille kuitenkin ainut vaihtoehto. Mikäli emme tämän kriisin ratkaisussa onnistu, huominen on todella kurja, ihan kaikille.

Kestävän kehityksen Nuorten Agenda2030-ryhmän kanssa laatimassamme ilmastojulkilausumassa painotamme myös EU:n roolia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Ilmastopolitiikka tulisi ottaa prioriteetiksi Suomen ulko- ja EU-politiikassa. Ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi pitää ottaa mukaan kaikkeen päätöksentekoon ja uudet lait tulee arvioida aina ilmastonäkökulmasta.

EU:lla on käsissään ratkaisun avaimet moniin ilmastonmuutoksen kannalta oleellisimpiin kysymyksiin. Siirretäänkö maataloustukien painopistettä eläinperäisestä kestävään, kasviperäiseen tuotantoon ja vähähiilisiin toimintamalleihin? Edistetäänkö hiiliveron käyttöönottoa ja ympäristölle haitallisten tukien poistoa globaalisti? Tavoitellaanko jatkuvaa talouskasvua vai kestävää hyvinvointia?

Tärkeää on myös nuorten aseman vakiinnuttaminen ilmastopoliittisessa päätöksenteossa, näin voimme osallistua ilmastotekoihin juuri omien voimavarojemme rajoissa. Puheet Euroopan unionin etäisyydestä ja vaikeaselkoisuudesta sekä harhaanjohtavien uutisotsikoiden aiheuttama hämmennys on kumottavissa tekemällä kunnianhimoista ja päämäärätietoista politiikkaa juuri nuorille tärkeiden kysymysten, kuten ilmastonmuutoksen, parissa. Nuorten EU on yhtenäinen ilmastojohtaja, ei jatkuvasti keskenään riitelevä herrakerho.

Vaikuttavan ilmastopolitiikan on oltava koko Euroopan unionin yhdessä harjoittamaa. Tämä kuitenkin onnistuu vain, jos yksi jäsenmaa päättää ensin olla aloitteellinen edelläkävijä. Voisiko Suomi se, joka näyttää Euroopan unionille askelmerkit 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseksi? Meillä on keinoja päästä tähän tavoitteeseen jos niin haluamme, mutta nyt on toimittava.

Teksti Sara Nyman

Kuvitus Katerina Panina

Kategoriat: Artikkelit, Tulevaisuus, Vieraskynä, Ympäristö
JAA TWIITTAA PINNAA JAA