30 vuotta Erasmus-ohjelmaa

Erasmus-ohjelma on yksi EU:n menestyneimmistä hankkeista. Vuonna 1987 opiskelijavaihto-ohjelmana alkanut hanke on 30-vuotisen taipaleensa aikana laajentunut huimasti ja lähentänyt eurooppalaisia. Ohjelman seuraavalla rahoituskaudella siihen osallistuvien nuorten määrän toivotaan kasvavan entisestään, ja keskustelu Erasmus+ -ohjelman tulevasta rahoitusohjelmasta käy parhaillaan kuumana.

Erasmus-ohjelma sai alkunsa vuonna 1987, kun se lanseerattiin korkeakouluopiskelijoiden opiskelijavaihto-ohjelmaksi, jonka tärkeimpänä tavoitteena oli edistää opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta. Vuosina 1981–1986 EY:ssä toteutettiin opiskelijavaihdon pilottihankkeita, ja vuonna 1987 ensimmäisessä Erasmus-ohjelmassa oli mukana 11 valtiota ja yli 3 000 opiskelijaa. Suomi liittyi mukaan Erasmus-ohjelmaan vuonna 1992.

Erasmus-ohjelma on vuosien varrella laajentunut ja kehittynyt. Se on kasvanut opiskelijavaihto-ohjelmasta suurhankkeeksi, jonka piiriin kuuluvat muun muassa työharjoittelut, vapaaehtoistyö sekä opettaja- ja henkilövaihdot. Kohderyhmä on 30-vuotisen taipaleen aikana siis laajentunut huimasti. Vuonna 2014 ohjelman nimeksi muutettiin Erasmus+, kun mukaan otettiin EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelmat.

Moni on varmasti kuullut väitteen siitä, että Erasmus-ohjelman kautta toisiinsa tutustuneille pareille olisi syntynyt jo yli miljoona lasta. Vaikka EU ei voi vahvistaa luvun paikkansapitävyyttä, on selvää, että ohjelma on onnistunut tavoittamaan miljoonia eurooppalaisia ja yhdistämään ihmisiä sekä kulttuureja ennennäkemättömällä tavalla.

Vuoteen 2017 mennessä ohjelmaan on osallistunut jo yli 9 miljoonaa eurooppalaista ja mukana on tällä hetkellä yhteensä 33 maata. Suomalaisia on ollut mukana yli 200 000, ja heistä noin puolet on ollut mukana korkeakouluvaihdon kautta. Yksi Erasmus+ -ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on edistää nuorten ammatillista osaamista. Erityisesti opiskelijoille ohjelma tarjoaakin mahdollisuuden täydentää omaa osaamistaan kursseilla, joita omassa kotiyliopistossa ei välttämättä ole tarjolla. Vuonna 2014 suomalaisia on lähtenyt eniten Erasmus+ -vaihtoon Saksaan, Ranskaan ja Espanjaan.

Erasmus-ohjelman juhlavuoden kunniaksi ympäri Eurooppaa on järjestetty erilaisia juhlatilaisuuksia. Suomessa 30-vuotiasta ohjelmaa on juhlistettu muun muassa opetushallituksen elokuussa Helsingissä järjestämässä seminaarissa. Brysselissä vuosi huipentui komission järjestämään juhlavuoden päätöstilaisuuteen 30. marraskuuta. Juhlavuoden kunniaksi Euroopan komissio myös julkaisi kesäkuussa Erasmus+ -mobiilisovelluksen, jonka on tarkoitus tuoda uusi ulottuvuus vaihto-ohjelmaan. Sovelluksen kautta voi muun muassa hallinnoida omia tietoja ja esimerkiksi allekirjoittaa opiskelusopimuksen. Sovelluksen avulla on myös mahdollista parantaa omaa kielitaitoa ja jakaa vinkkejä omasta paikallisyhteisöstä.

Nykyinen vuonna 2014 käynnistynyt Erasmus+ -ohjelma kestää vuoteen 2020 saakka. Komissio julkaisee vuoden 2020 jälkeistä Erasmus+ -ohjelmaa koskevan ehdotuksen vuonna 2018. Useat EU:n jäsenvaltiot ja päättäjät ovat ehdottaneet nykyisen ohjelman budjetin kymmenkertaistamista seuraavaa kautta varten.

Erasmus+ -ohjelma oli tapetilla myös Göteborgin sosiaalialan huippukokouksessa marraskuun puolivälissä. Huippukokouksessa korostettiin Erasmus+ -ohjelman tärkeyttä ja sen positiivisia vaikutuksia eurooppalaisiin nuoriin. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker painotti erityisesti sitä, että on tärkeää saada yhä useampi opiskelija osallistumaan Erasmus+ -ohjelmaan. Juuri tästä syystä hän piti ohjelman budjetin korottamista erittäin tärkeänä. Vaikka seuraavat päätökset Erasmus+ -ohjelman tulevaisuudesta ja budjetista tehdään vasta vuoden 2018 puolella, on selvää, että ohjelmaan halutaan jatkossakin panostaa.

Erasmus+ -ohjelma on malliesimerkki Euroopan yhtenäisyyden edistämisestä ja se on lähentänyt eurooppalaisia aivan uudella tavalla. Niin sanottu Erasmus-sukupolvi, joka on saanut kokea eurooppalaisen yhtenäisyyden positiiviset puolet hyvin konkreettisesti, onkin pikkuhiljaa astumassa valtaan joka puolella Eurooppaa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Erasmus-sukupolvelle eurooppalaisuus on tärkeä osa identiteettiä, mikä tulee varmasti näkymään tulevaisuuden päätöksenteossa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla.

TEKSTI Marianne Muurinen

KUVA Euroopan parlamentti

 

Kirjoittaja on Brysselissä työskentelevä englannin ja saksan kääntäjä, jonka erityisosaamiseen kuuluvat kielten lisäksi koulutuspolitiikka ja viestintä. Marianne kirjoittaa EU:n monikielisyydestä sekä alue- ja koulutuspolitiikasta kieliasiantuntijan näkökulmasta.

 

Tagit: erasmus, harjoittelu, kansainvälisyys, vaihto Kategoriat: Artikkelit, Nostot
JAA TWIITTAA PINNAA JAA
Aiheeseen liittyvät artikkelit