Kreml, kolmas Rooma ja Ukraina

  Yhä jatkuvan Ukrainan kriisin taustalta löytyy moniulotteisia syitä ja ilmiöitä. Sotilaalliset, geopoliittiset, taloudelliset ja kulttuuriset seikat ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, miten Venäjä on toiminut Ukrainassa, ja miksi Krim liitettiin väkisin ja laittomasti Venäjään. Monesti Ukrainan kriisin tarkastelussa sivuutetaan se hyvin merkittävä rooli, joka uskonnollisilla toimijoilla on siinä ollut. Venäjän presidentti Vladimir Putinin hallinto on […]

4.12.2018

EU-politiikassa odotettavissa epävarmuutta politisoitumisen varjossa

Politisoitumisesta, eli poliittisten konfliktien kasvavasta näkyvyydestä, laajenemisesta ja kärjistymisestä, on tullut keskeinen osa Euroopan integraation dynamiikkaa. EU:n kohtaamat kriisit, kuten Brexit ja Euroopan talouskriisi sekä erilaisten euroskeptisten puolueiden nousu, ovat nostaneet politisoitumisen EU:n tulevaisuutta koskevan keskustelun keskiöön. Politisoituminen ei kuitenkaan ole uusi ilmiö Euroopan integraation historiassa. Politisoitumista ei myöskään tapahdu ilman poliittisten puolueiden aktiivista toimintaa. […]

4.12.2018

Terveisiä Lapista

Olen seurannut Eurooppanuorten toimintaa jo vuosia. Lasken itseni federalistiksi, sillä useimpien suomalaisnuorten tapaan pidän itseäni eurooppalaisena ja toivon, että Euroopan unioni lisää yhteistyötä esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Olen vahvasti sitä mieltä, että yhdessä olemme vahvempia. Ajattelin, että nyt olisi korkea aika toimia paikallisesti, mutta harmikseni huomasin, että Lapissa ei ollut enää Eurooppanuorten toimintaa. Päätin elvyttää yhdistyksemme […]

4.12.2018

Pääsihteerin kynästä

  Reiluun neljään kuukauteen Eurooppanuorten pääsihteerinä on mahtunut paljon. Liittokokous, Talvipäivät, Mitä mieltä nuoret ovat EU:sta tutkimus ja uuden työntekijän rekrytointi näin muutaman asian mainitakseni. Puhumattakaan kymmenistä uusista ystävistä aluejärjestöissä ympäri Suomea. Itselleni osittain järjestön ulkopuolelta tulleena uutena pääsihteerinä yksi suurimmista positiivisista yllätyksistä onkin ollut juuri aluejärjestöjen aktiivien kova tekemisen meininki ja toiminnan laatu. Olen […]

4.12.2018

Päätoimittajan terveiset

Euroopan unionin taivaalla on ollut kauan tummia pilviä ja ilmassa myrskyvaroituksia. Velkakriisi, voimakkaasti lisääntynyt turpapaikkahakijoiden määrä, brexit ja populismi haastoivat manterettamme lyhyen ajan sisällä. Olisi helppo sanoa, että ongelmista olisi jo selvitty, mutta paljon kysymyksiä on kysymättä ja sopimuksia sopimatta. Onko uskaliasta sanoa, että jäsenmaat ovat yhtenäisempiä kuin hetkeen? Jäljelle jäävät 27 jäsenmaata joutuvat käymään […]

4.12.2018

EU kriisien jälkeen – mitä seuraavaksi?

Lähes kymmenen vuoden ajan EU on kamppailut tiensä kriisistä toiseen. Yhdysvalloista Eurooppaan levinnyt talouskriisi sai vauhtia, kun vuonna 2009 paljastui, että Kreikka oli pitkään vääristellyt taloustilastojaan. Luottamus Kreikan talouteen romahti, eikä Kreikalla ollut mahdollisuuksia kasvaa kohonneita korkoja valtavasta velkapotistaan. IMF ja euromaat aloittivat Kreikan pelastamisen takuilla ja tukiohjelmilla. Tulevina vuosina pelastusohjelmia tehtiin myös Irlannille, Espanjalle, […]

4.12.2018

Politisoitumisen kehitys Ranskassa vuoden 2005 jälkeen

2000-luvun Ranskassa EU:n yhteinen perustuslaki politisoitui vuonna 2005 kansanäänestyksen muodossa: melkein 55 (54.68%) prosenttia ranskalaisista vastusti EU:n yhteistä perustuslakia. Politisoituminen, eli politiikan piirissä ongelmatilanteiden strateginen laajentuminen on ilmiö, jota etenkin Euroopassa on havaittu jo pidemmän aikaa erinäisistä kriiseistä johtuen. Oikeastaan alku Ranskan populismin kehitykseen on paljon kauempana kuin vuodessa 2005. Jotkut pitävät vuotta 1989 käännöskohtana, kun kylmän sodan rautamuuri murtui. Ranska […]

4.12.2018

Kompromissikeidas ja Kühnert – politiikan sukupolvisota Saksassa

Saksan syyskuisia vaaleja on arvioitu niin torjuntavoitoksi kuin EU:n lähitulevaisuuden kannalta pahimmaksi mahdolliseksi kriisiksikin. Venähtäneiden hallitusneuvottelujen päätteeksi sai huokaista helpotuksesta, mutta juuri kukaan ei tunnu olevan lopputulokseen tyytyväinen. Miltä epäonnistuneen Jamaika-koalition jälkeinen Saksa näyttää nuorelle äänestäjälle? Euroopan parlamentin edellisen puhemiehen Martin Schultzin tehdessä comebackia maansa sisäpolitiikkaan ilmassa oli jopa berniesandersmäistä pöhinää. Demaririemu vaihtui kuitenkin nopeasti […]

4.12.2018

Miten maailma päätyi kauppasodan partaalle

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on kyseenalaistanut vapaakaupan ja kansainvälisen kauppajärjestelmän. Trump on toteuttanut politiikkaansa muun muassa tuontitulleilla, jotka ovat johtaneet nokitteluun ja pelkoon kauppasodasta. Yhdysvaltojen vastapuolelle kauppapoliittisessa nokittelussa jäävät EU ja erityisesti Kiina.  Vuoden 2016 presidentinvaalikampanjassaan, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump lupasi kannattajilleen neuvotella Amerikalle reilummat kauppasopimukset ja palauttaa teollisuustyöpaikkoja Yhdysvaltoihin. Nämä lupaukset Trump antoi nimenomaan […]

4.12.2018

Nuorten ääni vaikuttamaan Eurooppa-politiikassa

Eurooppanuoret ovat jo useamman vuoden ajan tehneet menestyksekästä vaikuttamistyötä yhteiskunnassa. Erilaiset tapaamiset, haastattelut, kannanotot ja somekampanjat ovat kasvattaneet näkyvyyttämme suomalaisessa Eurooppa-poliittisessa keskustelussa. Viime vuonna järjestömme otti askeleen seuraavalle tasolle poliittisessa vaikuttamisessa laatimalla järjestön ihka ensimmäisen poliittisen linjapaperin. Ensimmäinen poliittinen linjamme pyrkii hahmottelemaan järjestömme yhteisiä tavoitteita. Kun järjestön yhteinen näkemys on määriteltynä, on vaikutustyö johdonmukaista, selkeää […]

4.12.2018

Data on uusi öljy siksi GDPR

Se on aivan juuri täällä. GDPR eli tietosuoja asetus, joka astuu voimaan 25.5.2018. Eurooppanuoret ovat asetuksen edellä ja pitivät huhtikuussa koulutuksen yhdessä Haaga-Helian opiskelijakunnan Helgan kanssa järjestöille ja aiheesta kiinnostuneille. Nyt sanotaan, että data on uusi öljy ja sen tulisi olla yksilön omistuksessa ja siksi suojeltava, mutta miten? Uuden lainsäädännön tarkoituksena on parantaa henkilötietojen suojaa […]

4.12.2018

Flaamien ja vallonien kiistakysymyksen ymmärtäminen on oman eurooppalaisuutemme ymmärtämistä

  Bryssel on Euroopan institutionaalinen keskus ja EU:n de facto pääkaupunki. Euroopan unionin hallinnolliset rakennukset, puolustusliitto NATO:n ja YK:n Euroopan päämaja sijaitsevat kaupungissa, jolloin myös suuret päätökset syntyvät juuri Brysselissä. Euroopan ulko -ja sisäpuoleltakin tuleville ihmisille ei ole siis tavatonta, että he tuntevat Brysselin ns. funktionaalisen merkityksen edellä mainittujen instituutioiden kautta. Osa ihmisistä eivät kuitenkaan […]

4.12.2018

Euroskeptikkojen EU-kansalaisuuskritiikki ei ole täysin perusteetonta

Monet ehkä muistavatkin Winston Churchillin kuuluisan puheen ”Yhteisestä eurooppalaisesta perheestä”. Siitä huolimatta, että Churchill ei luonnollisesti suoraan viitannutkaan mihinkään eurooppalaiseen kansalaisuuskonseptiin, vaan mantereen-väliseen yhteistyöhön yleisemmällä tasolla, on edelleen mielenkiintoista pohtia Euroopan unionin kansalaisuuskäsitettä sekä sen evoluutiota menneisyydestä nykypäivään. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 15:sta artiklan ensimmäisen kohdan mukaan jokaisella on oikeus kansalaisuuteen ja tähän samaan arvoon on […]

4.12.2018

Euroopalla globaalia painoarvoa vain yhtenäisenä

Britannian kansanäänestyksen tulos EU-jäsenyydestä oli monella tapaa herätys tarpeeseen keskustella avoimesti, mitä EU-kansalaiset läpi unionin jäsenyydeltä haluavat ja odottavat. Tarve perinpohjaiseen pohdintaan tulevan yhteistyön suunnasta vain vahvistuu, jotta EU voi vastata globaaleihin haasteisiin. Lähestyvät europarlamenttivaalit tarjoavat tilaisuuden avoimeen keskusteluun. Unionin juuret Euroopan rauhan ja vaurauden takaajana maailmansotien jälkeen on monelle suomalaiselle ja eurooppalaiselle tuttu tarina. […]

4.12.2018

Euroopan unionin työ vammaisten oikeuksien eteen

  Maailman ja samalla myös Euroopan suurimman vähemmistön muodostavat vammaiset. Eurostatin tilastojen mukaan noin 80 miljoonalla Euroopan unionin kansalaisella on jonkin asteinen vamma, ja heidän lukumääränsä olisi pääosin väestön ikääntymisen myötä kasvamassa arviolta 120 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Millä tavoin Euroopan unioni on tehnyt työtä vammaisten oikeuksien eteen ja millä tavalla lähestyvät europarlamenttivaalit vaikuttavat asiaan? […]

4.12.2018